Viikon kysymys
Nuorten liikennekuolemien määrä on pysynyt samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta, vaikka yleinen liikenneturvallisuus on kohentunut pikkuhiljaa. Vuosittain tieliikenteessä kuolee keskimäärin 80 ja loukkaantuu 3 000 nuorta.
Mikä saa nuoret kaahaamaan, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi?
– Kaahaaminen on nautinnollista. Sitä tehdään, koska siitä saadaan jonkinlaista iloa, äärimmäisiä tunteita ja vauhdin hurmaa. Kyse on vähän samasta asiasta kuin huvipuiston vuoristoradasta.
– Nuoret ajattelevat usein, että ikävät tapahtuvat ovat todennäköisempiä muille kuin itselle. He ovat tietoisia riskeistä, mutta eivät ajattele niiden koskevan itseään.
Pitäisikö nuorten itsetuntoa vahvistaa autokoulussa, etteivät he lähtisi mukaan kavereiden yllytykseen?
– Läheskään aina kysymys ei ole suoranaisesta yllyttämisestä vaan siitä, että kuljettaja kokee paineita muiden ollessa kyydissä. Hän kokee, että nyt pitää näyttää kykynsä kuljettajana.
– Onnettomuuksiin liittyy hyvin tyypillinen resepti: niissä suistutaan kovalla nopeudella ulos tieltä kesäisenä viikonloppuyönä. Usein ilman turvavyötä ja välillä humalassa. Kovin usein mukana on myös muita.
– Itsetuntoa voidaan autokouluissa vahvistaa käyttämällä ryhmäopetusta ja puhumalla siitä, miten autossa mukana olevat ihmiset saattavat vaikuttaa kuljettajan toimintaan.
Onko autokoulujen opetuksen sisällössä parannettavaa?
– Autokoulussa lähdetään monen kohdalla liikkeelle nollasta. Oppitunteja on parikymmentä ja ajotunteja noin viisitoista. Se on liian vähän, koska väkisinkin aikaa ja energiaa kuluu pelkästään perusasioiden oppimiseen.
– Ykkös- ja kakkosvaiheen välillä pitäisi ehdottomasti tukea nuoren kasvua kuljettajaksi. Eduskunnan käsittelyyn on tulossa syksyllä kuljettajaopetuksen uudistusehdotus, jossa vaiheiden välillä oleva aika lyhenisi nykyisestä 24 kuukaudesta 12 kuukauteen. Autokoulussa kaavaillaan myös palauteajoa kuukauden kuluessa ajokokeesta.
Tulisiko käyttöön ottaa äärimmäisiä keinoja?
– Esimerkiksi viikonlopun yöajelukielto rajoittaisi niidenkin nuorten elämää, jotka toimivat liikenteessä oikein. Pitää muistaa, että heitä on kuitenkin suurin osa. Suomessa kortin saa täysi-ikäisenä, joten kielto sopisi tänne muutenkin huonosti.
– Yksi vaihtoehto on, että pieniin rikkomuksiin puututtaisiin entistä herkemmin. Ne kertovat usein suuremmistakin ongelmista. Hyvä kysymys on, johtuuko hurjastelu asenteista. Samalla ihmisellä voi olla kovaan ajamiseen sekä myönteisiä että kielteisiä asenteita. Myönteisiä pitäisi vahvistaa ja kielteisiä pyrkiä heikentämään. Tokihan sitä yritetään, mutta taikakeinoja ei ole.