Viikon kysymys
Valtioneuvoston tavoitteena on, että lähes kaikki vakituiset asunnot ja organisaatioiden toimitilat saadaan sadan megabitin laajakaistan ulottuville vuoteen 2015 mennessä. Kaikki tarvittavat toiminnot sujuvat kuitenkin jo 10-20 megan yhteydellä.
Mihin vielä nopeampaa verkkoa tarvitaan, it-asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvinen?
– Tavalliseen käyttöön sata megaa on tällä hetkellä selvästi tarpeettoman paljon. Videokuvan ja HD-kuvan siirrossa tulee kuitenkin raja vastaan. Kuvan pakkausta ei voi enää parantaa ilman kuvanlaadun kärsimistä. HD-kuvan siirto vaatii kymmenen megabittiä ja jos taloudessa halutaan katsoa yhtä aikaa eri kanavia, se tekee helposti jo 30 megaa.
– Jos kahden kilometrin päässä olevaan liitäntäpisteeseen liittyy kymmenen taloutta, jokainen talous voi saada esimerkiksi kymmenen megabittiä. Ei ole edes realistista ajatella, että kaikille tulisi satamegainen yhteys.
Mitä nopeampi yhteys mahdollistaa tulevaisuudessa?
– Esimerkiksi tv-kuvan välityksen. Olisi aika huikeaa, jos kaikki maailman tv-kanavat tai edes Suomessa näkyvät antenni- ja kaapelikanavat saisi kotiin napin painalluksella ja vielä teräväpiirtona.
– Esimerkiksi vanhusten huollossa on suuria tarpeita, koska ihmisiä ei voida aina lähettää paikan päälle. Etäyhteydellä vanhukset voisivat pitää yhteyttä hoitohenkilökuntaan tai keskenään.
– Tietokoneen virtualisointipalvelut tulevat olemaan kova juttu. Ihmisillä ei ole enää jatkossa tietokonetta vaan prosessointi tapahtuu keskuskoneessa, johon tieto siirtyy laajakaistaa pitkin. Siihen tarvitaan nopeaa yhteyttä.
Miksi laillisen hyvälaatuisen videosisällön valikoima on vielä niin heikko?
– Palveluja voidaan rakentaa taloudellisesti järkevästi vasta kun riittävän suurella määrällä ihmisiä on nopea yhteys. Silloin videokuvan laatuongelma ei ole mikään ongelma. Jonain päivänä kaikki elokuvat on saatavilla napin painalluksella. Kyse on vain siitä, onko välissä suomalaista vuokraamoa vai tulevatko elokuvat suoraan Hollywoodista.
Laajakaista-hanke tullee kaksi kertaa arvioitua kalliimmaksi, eivätkä kaupalliset teleoperaattorit ole olleet siitä kiinnostuneita. Onko aikataulu epärealistinen?
– Ilmeisesti aikataulusta on jääty jälkeen ja kysyntä ei ole ollut niin suurta kuin on odotettu. Hyötyihin nähden muutaman sadan miljoonan euron laajakaistainvestointi ei ole kallis. Pitäisin sitä kannattavampana kuin esimerkiksi parin sadan miljoonan euron Guggenheim-museota.
– Missään ei ole sanottu, että laajakaista täytyisi tehdä valokuidulla. Ainakin loppuyhteydet voitaisiin tehdä langattomilla tekniikoilla, jotka kehittyvät koko ajan.
uutiskirje 
