Metsähallitus ennallistaa kansallispuistojen ja suojelualueiden metsiä polttamalla niitä tänä keväänä ja kesänä.
Ennallistamispoltot tehdään yleensä touko- ja kesäkuussa, koska maaston on polttohetkellä oltava riittävän kuivaa. Polttamisella metsiä pyritään palauttamaan luonnontilaan. Metsäpalot ovat muokanneet suomalaista metsämaisemaa läpi historian.
Polttamisella haluaan turvata eri lajien esiintyminen suojelualueilla. Tulta käytetään nykyisin yhä useammin apuna metsien ennallistamisessa. Suojelualueiden metsät ovat useinkin olleet talouskäytössä, joten niissä on tasaikäisiä ja lahopuuttomia metsiköitä.
Metsän poltoissa osa puustosta hiiltyy, osa kuolee heti ja osa vasta vuosien kuluessa. Tämän seurauksena alueelle syntyy jatkuvasti uutta eri lahoamisvaiheessa olevaa puuta. Myös puulajisto yleensä monipuolistuu polton seurauksena.
Palanut ja hiiltynyt puu on välttämätöntä niistä riippuvaiselle lajistolle. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kovakuoriaiset ja käävät hyötyvät ennallistamispoltoista merkittävästi.
Metsähallituksen mukaan ennallistamispoltot valmistellaan huolellisesti. Osa puustosta kaadetaan palokuormaksi poltettavalle alueelle. Sen ympärille tehdään yleensä palokuja poistamalla puustoa ja paljastamalla kivennäismaata. Metsän poltto edellyttää runsaasti ihmisiä sammutus- ja vartiointitehtäviin. ku