Radion lähihistoria soi kevyen musiikin tahdissa
Musiikki on vienyt radiota monessa käänteessä. Puheohjelmista ja kupleteista on päädytty soittolistoihin ja tiukan formaatin hittikanaviin. Sivistystehtävän rinnalle ja ohi on kirinyt massaviihteen tarjoaminen.
Toimittaja Pentti Kemppaisen tuore teos Aina soi Sävelradio (Avain 2011) tarkastelee radion historiaa populaarimusiikin näkökulmasta 1920-luvulta lähtien. Pääpaino on 1950-70-luvuissa.
Radion ensimmäinen pop-nuori Markku Veijalainen, merirosvoradiot, Kennedyn murhauutisen keskeyttämä Kaleidoskooppi, Kahdeksan kärjessä, Sävelradio ja Reporadio järisyttivät suurten ikäluokkien maailmaa, seuraava polvi kasvoi Rockradion, paikallisradioiden ja myöhemmin Radiomafian tahdissa.
Radiomusiikin ohessa Kemppaisen kirja käsittelee niin ääniteteollisuuden kehitystä, nuorisokulttuuria kuin 1970-luvun poliittisia kähinöitä Yleisradiossa. Teos tarjoilee hauskoja ja vähemmän hauskoja tarinoita kulissien takaa.
Pentti Kemppainen sai ensikosketuksen radioon lapsuudenkotinsa putkiradiosta. Viimeisinä kouluvuosina suhde radioon syveni. Transistoriradiot kulkivat mukana autoissa ja rannoilla ja Radio Luxembourg oli kurkistusreikä suureen maailmaan.
Ylellä oli radiotoiminnan monopoli Suomessa ja radion tehtäväksi katsottiin yhä ennen kaikkea kansan sivistäminen. Kevyt musiikki ei kuulunut sivistystehtävän piiriin. Merirosvoradioiden valtava suosio kuitenkin pakotti Ylen perustamaan Sävelradion.
– Se oli valtava muutos: 10 tuntia enemmän kevyttä musiikkia vuorokaudessa, muistelee Kemppainen.
Asiasta lisää Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 10.6.2011.
uutiskirje 
