Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 1998 lähtien. Kuntaliiton tekemä kustannusselvitys osoittaa, että vuonna 2010 reaalikustannukset laskivat ensimmäistä kertaa 2000-luvulla.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin vajaa kaksi prosenttia. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset alenivat hieman edellisvuoteen verrattuna.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio korostaa, että kustannusten hillintä ei perustu säästötoimiin, vaan toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen.
– Kustannusten kasvua on kyetty hillitsemään kuntien systemaattisen kehitystyön ansiosta ja palvelujen vaikuttavuutta parantamalla. Erityisesti hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä on parannettu, Merikallio toteaa.
Jussi Merikallio muistuttaa, että lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta.
Helsinki pysynyt kärjessä
Kuntaliiton vuosittain suurille kaupungeille ja keskisuurille kunnille tekemästä kustannusselvityksestä paljastuu, että suurista kaupungeista pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki ja Vantaa) kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen.
Helsingin kustannukset ovat olleet vertailun kärjessä joka vuosi, mutta erot Helsingin ja muiden suurten kaupunkien välillä ovat kaventuneet. Vuonna 2010 kolmen kustannuksiltaan suurimman kaupungin kustannukset olivat tasoissa. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, Helsingin kustannukset alenivat vajaa kaksi prosenttia.
Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat Helsingissä 2 156 euroa asukasta kohden, Oulussa 2 153 euroa ja Tampereella 2 151.
– Laitoshoitoa on pystytty purkamaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset alenivat 15 euroa asukasta kohden, mikä merkitsee rahassa lähes 9 miljoonaa euroa, Helsingin kehittämisjohtaja Riitta Simoila analysoi Helsingin hyvää tulosta.
Lahdessa edullisimmat palvelut
Kustannusten kasvu oli hyvin maltillista, vajaan prosentin, myös Lahdessa. Lahti, jonka kustannukset olivat 1 879 euroa asukasta kohden, järjesti terveydenhuoltonsa suurista kaupungeista edullisimmin.
Lahden toimialajohtaja Mikko Komulainen arvioi kaupungin hyvän sijoituksen perustuvan muun muassa onnistuneeseen kilpailutukseen ja uuden teknologian käyttöönottoon.
Myös keskisuurissa kunnissa kasvu oli maltillista
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3 340 euroa asukasta kohti.
Kaikkein pienimmät kustannukset olivat Mustijoen perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostavilla Mäntsälän ja Pornaisen kunnilla, 2 979 euroa asukasta kohti.
uutiskirje 
