Parhaillaan käytävissä työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa tavoitellaan ennustettavuutta ja vakautta epävarmassa taloustilanteessa. SAK:n tavoitteena on vakautussopimus, joka sijoittuisi puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan jonnekin vanhan tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokierroksen välille.
SAK:n mukaan keskusjärjestöjen välillä tehtävän sopimuksen pituus olisi 2-3 vuotta. Järjestöt sopisivat palkankorotusten kokonaissuuruuden, mutta liittoneuvotteluissa sovittaisiin korotusten jakaminen ja ajoitus.
– Sopimuksissa olisi paljon enemmän liikkumavaraa kuin vanhoissa tupoissa, sanoo Lyly.
SAK pyrkii hänen mukaansa tällaiseen vakautusratkaisuun tosissaan, mutta yksin SAK ei voi sitä tehdä.
– Jos EK ei tähän suostu, sitten ei voi mitään.
EK:n esitys ei ole ratkaisu
SAK ei ole ilmoittanut palkkatavoitetta sinänsä, mutta Lylyn mukaan ostovoiman kehityksen tulee olla palkankorotuspainotteinen. SAK:n pääekonomisti Olli Kosken mukaan ostovoiman säilyminen vuoden 2011 tasolla vaatisi kuitenkin 3,3 prosentin palkankorotuksia.
EK:n esitykseen muiden sitoutumisesta Teknologiateollisuuden sopimukseen SAK:ssa ei lämmetä. Lylyn mukaan EK:n esittämän ratkaisun ongelma on sen suppeus ja yksipuolisuus.
– Keskusjärjestöille tarjottua palkkapoliisin roolia emme halua. Tässä on yksi perustavaa laatua oleva erilaisuus SAK:n ja EK:n lähestymistavoissa.
– Kukaan liittojohtajista ei anna päätösvaltaa toiseen pöytään. Tuskin edes eri alojen työnantajat tähän suostuisivat.
Nuoret ja pätkätyöntekijät
SAK:n työmarkkinaseminaarissa Porvoossa tiistaina puhunut Lyly oli huolissaan riittämättömistä työllisyysrahoista. Hän korosti, että mahdollisessa vakautusratkaisussa tulee painottaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien aseman parantamista. Myös pätkätyöntekijöiden asemaa on korjattava ja työttömyysturvaa uudistettava nykyistä työelämää vastaavaksi.
Lylyn mukaan keskusjärjestöjen neuvottelut eivät ole helppoja, mutta tulosta olisi synnyttävä alkusyksystä. Mahdollisen raamisopimuksen syntymisen jälkeen kaikki alat on saatava neuvottelupöytään riippumatta nykyisten sopimusten ajankohdista.
Hallitus on lupautunut tukemaan laajaa työmarkkinasopimusta veroratkaisulla. Lylyn mukaan tässä on kuitenkin oltava realisteja, talousraami on ahdas ja elvytysvaraa ei juuri ole.