Nälänhätä heikentää Somalian lasten koulunkäyntimahdollisuuksia, jotka olivat ennestäänkin maailman huonoimmat.
Jamaal Abdi, 8, on paennut perheensä mukana nälänhätää pääkaupungin Mogadishun lähellä sijaitsevaan Badbaadon leiriin. Siellä majailee 30 000 ihmistä, ja näyttää siltä, ettei poika ei pääse opintielle tänäkään syksynä.
– Osaan kirjoittaa vain nimeni, kaverit ovat opettaneet, Jamaal sanoo. Hän haaveilee opiskelusta ja ihmisten auttamisesta lääkärin ammatissa.
Avustusleirissä ihmisten ruokkiminen on kuitenkin etusijalla eikä koulutusta pystytä järjestämään. Alueella toimii vain muutama islamilainen koulu, ja niissä keskitytään pänttäämään Koraania ulkoa.
Avustusjärjestöt arvioivat, että ainakin 200 000 kouluikäistä lasta on joutunut pakomatkalle Somalian etelä- ja keskiosista.
Nälkää ja opinnälkää
Paikoitellen avustusleireillä on saatu koulutyö alkuun.
– Pelkästään Unicef tukee 155:tä koulua nälkää paenneiden leireillä. Niissä on 37 000 oppilasta, joista 40 prosenttia on tyttöjä, YK:n lastenrahaston ohjelmajohtaja Lisa Doherty kertoo.
Ennen syyslukukauden alkua oppitunteja on käytetty kovia kokeneiden lasten ja näiden vanhempien terapoimiseen.
Somalian suurimmasta avustusleiristä Badbaadosta koulut kuitenkin puuttuvat. Tilanne harmittaa Burhan Mohamedia, joka toimi itse opettajana Etelä-Somaliassa ennen kuin lähti nälkää pakoon nelilapsisen perheensä kanssa.
Perhe on ollut leirillä kaksi kuukautta, ja isä on etsinyt turhaan opetustyötä. Lopulta hän ryhtyi opettamaan omia lapsiaan, mutta haluaisi auttaa muitakin.
– Henkien pelastaminen on aina etusijalla, mutta lasten ja jopa vanhempien kouluttaminen auttaisi estämään vastaavat kriisit tulevaisuudessa, Mohamed sanoo.
– Lapsemme potevat sekä ruoan että opinnälkää. Koulutus on ainoa tie ulos köyhyydestä, vahvistaa kahdeksan lapsen äiti Muna Ali.
Alle kolmannes aloittaa koulun
Somaliaa yli 20 vuotta koetellut sisällissota on aiheuttanut sen, että vain 30 prosenttia lapsista on päässyt kouluun. Luku on koko maailman alhaisin. Esimerkiksi naapurimaassa Keniassa opintielle lähtee 92 prosenttia lapsista. Keniassa peruskoulu on ilmainen, Somaliassa ei.
Jotta koululaisten osuus ei Somaliassa romahtaisi vielä lisää, tarvittaisiin ainakin 14 miljoonaa euroa pikaista apua, Unicef laskee.
Selkkauksista ja vaikeista ilmasto-oloista huolimatta somalit ovat osoittaneet arvostavansa koulutusta. Ennen nälänhätää asukkaat pyörittivät omin avuin kouluja alueilla, joille hallituksen valta ei ulottunut.
– Somaliassa ei ole opetusministeriötä, joten yhteisöt ylläpitävät kouluja avustusjärjestöjen tuella, Doherty kertoo.
Nälänhädän pahetessa kansainvälinen apu on kuitenkin jouduttu käyttämään pääasiassa ruokaan ja lääkkeisiin.
lehti 