Kesäkuussa opiskelijat järjestivät kymmeniätuhansia osallistujia keränneitä suurmarsseja pääkaupungissa Santiagossa ja ympäri maan. Asian tärkeyttä on tuotu esille niin nälkälakoilla kuin koulujen valtaamisillakin.
Protestiliike levisi yhteiskunnan eri sektoreille, kun maan suurin ammattiliitto julisti yleislakon solidaarisuudesta opiskelijoille. Opiskelijat ovatkin osa syvempää yhteiskunnallista muutosta vaativasta liikehdinnästä.
Oikeistolaisen presidentin Sebastian Piñeran kannatus rypee pohjalukemissa. Hallitus on jatkanut jyrkkää linjaa tuomiten protestit.
Opiskelijoiden protestiliike on levinnyt monille muillekin aloille.
Pitkä haavoittuneiden ja pidätettyjen lista sai surullista jatkoa, kun yleislakon aikana 16-vuotias opiskelija Manuel Gutiérrez Reinoso kuoli mellakkapoliisin luotiin.
Syrjivä koulutusjärjestelmä
Pinochetin uusliberaalia politiikkaa ajaneella kaudella luodut perustuslaki ja koulutusjärjestelmä ovat, hämmästyttävää kyllä, edelleen käytössä Chilessä.
Koulutusjärjestelmän eriarvostavaa vaikutusta on mahdoton kiistää – OECD:n jäsenmaiden PISA-tutkimuksen valossa Chilessä on jäsenmaista eniten sosioekonomista erottelua nuorten välillä. Yliopisto-opiskelijalle tutkinto Chilessä on puolestaan OECD:n toiseksi kallein heti Yhdysvaltojen jälkeen.
Chilen peruskoulujärjestelmä ei ole valtion, vaan kuntien kontolla. Peruskoulut muodostuvat joko pelkästään yksityisellä pääomalla pyörivistä kouluista, yksityisessä omistuksessa olevista ja voittoa tavoittelevista, mutta kunnan tukemista kouluista sekä kunnallisista kouluista. Koulujen tasojen välillä on räikeät erot.
Yliopistoon pääsy on monille taloudellinen mahdottomuus. Presidentti Ricardo Lagosin kaudella (2000–2006) luotiin valtion takaama opintolainajärjestelmä.
– Jos opiskelisin Chilessä, minulla olisi jo ennen valmistumistani asuntolainaa suurempi laina. Lainan korot ovat kovat ja opinnot ylihinnoiteltuja. Takaisinmaksu olisi kerta kaikkiaan mahdotonta, kertoo naapurimaassa Argentiinassa psykologiaa opiskeleva Daniela.
Kuin talouspakolaisia
Danielan tavoin Argentiinassa opiskelee suuri määrä chileläisiä nuoria.
– Monet chileläiset opiskelijat täällä kokevat itsensä eräänlaisiksi taloudellisiksi pakolaisiksi, olemme pakosta erossa perheistämme ja läheisistämme. Haluaisin opiskella Chilessä, mutta se on mahdotonta. Argentiinassa julkisissa yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja, Chilessä on, jatkaa Daniela.
Aiheesta enemmän tänään perjantaina 9.9.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.
lehti 