Kreikka joutuu, kuten jo viikkoja on ennakoitu, ainakin osittaiseen velkasaneeraukseen. EU-maiden johtajat sopivat huippukokouksessaan sen toteuttamistavasta. Nyt päätetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä riitä. Jos markkinavoimat hyväksyvät ratkaisun, niin tilanne ei tästä kuitenkaan pahene. Voi olla, että kriisiin täytyy hakea uusia ratkaisuja viimeistään ensi keväänä.
Kun EU:maat ovat nyt kyenneet tekemään poliittisen päätöksen toimenpiteistä, niin ilmeisesti se kuitenkin rauhoittaa markkinoita.
Yksityiset sijoittajat eivät enää pääse kuin koira veräjästä, vaan ne suostuvat kärsimään 50 prosentin tappiot Kreikka-lainoistaan. Leikkausprosentti olisi tosin voinut olla suurempikin.
Kun eurossa ollaan mukana, niin sitä pitää myös puolustaa.
Todella syvällä uivaa Kreikkaa ei tehdyillä päätöksilläkään vielä pystytä saamaan jaloilleen. Velkojen puolitus ei koske julkista velkaa. Kreikalla onkin saneerauksen jälkeenkin velkaa enemmän, kuin mistä maan heiveröinen talous pystyy selviämään. Kreikan onkin tehtävä myös oma osuutensa. Se tietää tiukkaa talouskuria ja lamakuuria kreikkalaisille.
Nyt sovittu talouspaketti sisältää sellaisia monimutkaisia talouspoliittisia elementtejä, joita tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää. Suomalaisia kiinnostaa tietysti ennen muuta se, miten päätökset vaikutukset meille. Kiinnostavaa olisi myös tietää tietää, mitä tapahtuisi, jos EU-maat eivät olisi pystyneet löytämään yhteistä näkemystä. Ehkä onni on, ettei sitä tilannetta tarvitse nyt kokea.
Toistaiseksi on epäselvää, miten uudet päätökset vaikuttavat Suomeen ja mitä ne meiltä edellyttävät. Kukaan ei tiedä tarkkaan, miten suuri osuus Kreikalle annettavasta 130 miljardin euron lainatakuusta lankeaa Suomelle. Se riippuu vielä auki olevasta kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osuudesta. Auki on myös, miten paljon rahoitusapua tulee Euroopan ulkopuolelta eli lähinnä Kiinasta.
Jos Suomen osuus on samaa luokkaa kuin tähänkin tähänkin asti, kokonaisvaikutus lienee reilu kaksi miljardia euroa. Joka tapauksessa on selvää, että eurooppalaisten veronmaksajien on höllennettävä kukkaroidensa nyörejä. Suomen on myös varauduttava pääomittamaan omia pankkejaan, vaikka se onkin tällä hetkellä epätodennäköistä.
Kun eurossa ollaan mukana, niin sitä pitää myös puolustaa. Näillä päätöksillä ei kuitenkaan vielä ratkaista euroon liittyviä rakenteellisia ongelmia.
Kyseenalaista tuoreessa paketissa on se, että siinä halutaan lisätä komission mahdollisuuksia puuttua etukäteen huonossa talouskunnossa olevien maiden tilaan. Oliko Suomen neuvottelijoilla todellakin ollut valtuudet sopia tästä periaatteellisestikin suuresta, kansallista päätösvaltaa rajoittavasta esityksestä?
uutiskirje 
