EU-johtajat pääsivät tällä viikolla sopuun ratkaisusta, jossa talousongelmiinsa hukkuvan Kreikan veloista leikataan 50 prosenttia. Tämä on vaatimus, jota Vasemmistoliitto on Suomessa esittänyt alusta pitäen.
Brysselin päätöksissä on myös kohtia, jotka asettavat kovia rajoja jäsenmaiden taloudelliselle itsemääräämisoikeudelle. Huippukokouksen päätöksissä kehotetaan jäsenmaita muun muassa säätämään mieluiten perustuslakiin erityinen velkakatto. Vaatimus on demokratian kannalta ongelmallinen.
Ajankohtaisessa uutisvirrassa on silti muistettava perusasiat. Maailmantalouden kriisi on seurausta uusliberaalista politiikasta, jossa rahamarkkinoilta on poistettu sääntöjä ja valvontaa.
Oleellista on, että rahan pumppaaminen finanssitalouden tappioiden kattamiseen lopetetaan.
Oleellista nyt on, että rahan pumppaaminen finanssitalouden tappioiden kattamiseen lopetetaan.
Myös finanssimarkkinoiden verovapaus pitää lopettaa. Pienten summien jalkapallovedonlyönnistä kioskilla maksetaan veroa, mutta maailmantaloutta heilautteleva vedonlyönti pörssissä on käytännössä verotonta. Vasemmiston vuosia ajama rahoitusmarkkinavero paitsi tuottaisi valtioille rahaa, myös hyydyttäisi haitallista spekulaatiota.
Uusien keinojen lisäksi on palattava ajassa taaksepäin ja erotettava perinteinen pankkitoiminta, sekä monimutkaisilla johdannaisilla pelaava vastuuton kasinokapitalismi.
Rahoitusmarkkinavero ja pankkien pilkkominen ovat osa Vasemmiston tavoiteohjelmaa. Niiden avulla järjestelmä saadaan kestäväksi. Sitä ennen pitää kuitenkin hoitaa nykyisen kriisin ensiapu.
Yksi sen elementeistä on juuri velkasaneeraus. Sen on oltava riittävän suuri, jotta Kreikalla on mahdollisuus nousta jaloilleen.
Saneeraus tarkoittaa vastuuta kriisimaiden korkeilla koroilla voittoja tehneille sijoittajille, sen sijaan, että kustannukset kaatuvat veronmaksajien harteille.
On kuitenkin huomattava, ettei velkasaneerauskaan ole ongelmaton ratkaisu. Osa sijoittajista on eläkerahastoja ja pankkien mukana menee tavallisten ihmisten säästöjä. Vasemmiston ja Suomen linja onkin, että kukin maa hoitaa omien pankkiensa pääomittamisen.
Vastikkeeksi valtion on saatava pankkien osakkeita eli oma siivunsa omistuksesta, vastikkeetonta rahaa ei saa antaa. Pankkien kansallistamisen pitää tarkoittaa myös niiden toiminnan muuttumista, se avaa tilaisuuden keinottelusta erillään pysyvän kansanpankin perustamiseen.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puheenjohtaja sekä urheilu- ja kulttuuriministeri.
uutiskirje 
