Kreikka järjestää kansanäänestyksen EU-maiden tukipaketista. Äänestys tapahtunee nopealla aikataululla, ehkä jo joulukuussa. Euroopan taloustilanteen kannalta on sen parempi mitä pikemmin äänestys toteutetaan. Koko ajan jatkuva epävarmuus voi vain pahentaa tilannetta. Kasvottomat markkinavoimat joka tapauksessa pyrkivät väsymättä vaikuttamaan myös poliittisiin päätöksiin.
Nyt pallo on Kreikan hallituksella. Pääministeri Georgios Papandreou mittaa luottamuksensa perjantaina maan parlamentissa. Äänestyksestä voi tulla tiukka eikä enemmistöä voi etukäteen varmasti ennustaa. Tuloksella on oma vaikutuksensa myös kansanäänestykseen.
Tällä hetkellä on jonkin verran epäselvää, mitkä ovat pääministerin perimmäiset tarkoitusperät kansanäänestyksen osalta? Haluaako hallitus kiristää maalleen lisää etuja? Se ei olisi ensimmäinen kerta, sillä Kreikka kävi 1980-luvun puolivälissä äänestään kauppaa ja sai 30 miljardia ylimääräisiä EU-rahoja. Asialla oli silloin nykyisen pääministerin isä.
Jos Kreikan hallitus pystyy ennen kansanäänestystä vakuuttamaan kansan ja saa siltä tuen, niin silloin hallitus johtaa maata kriisitilanteessa entistä vahvempana. Jos taas ei voittaa – kuten epäilty on – niin se tietänee hallituksen kaatumista ja uusia vaaleja.
Mihin kreikkalaiset oikeastaan ottavat kantaa: EU-maiden apupakettiin vai oman maan rajuihin leikkauksiin? Äänestystulos riippuu myös siitä, millainen on kansanäänestyksen kysymyksenasettelu ja siitä, tehdäänkö kreikkalaisille ennen äänestystä selviksi, mitä eri vaihtoehdoista seuraa, vaikka tarkkaa tietoa ei liene kenelläkään.
Kreikka on joka tapauksessa päätöksensä kansanäänestyksestä tehnyt. Sitä pitää kunnioittaa. Kreikkalaiset varmasti tajuavat, että he myös vastaavat ratkaisujensa seurauksista. Jos kansa sanoo ei tukipaketille, niin maan varat loppuvat aika nopeasti. Silloin talvesta tulee erityisen kylmä.
uutiskirje 
