Vuodenaikoja ei pysty enää ennustamaan Andeilla

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

– Tänä vuonna pakkanen vei viljan ja kotieläimet kuolivat. Olen leski, ja huoli perheen ruokkimisesta pilaa yöuneni, kertoo Rosaura Huatay, intiaaninainen Perun Andeilta.

Huatay osallistui neljän muun alkuperäiskansojen naisen kanssa julkiseen kuulemiseen Perun Cuzcossa. Se järjestettiin osana valmistautumista YK:n ilmastokokoukseen, joka pidetään Etelä-Afrikassa marras-joulukuun vaihteessa.

Viime vuosien reippaasta talouskasvusta huolimatta Perun 29 miljoonasta asukkaasta kolmannes elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Vuoristossa köyhiä on paikoin 70 prosenttia.

Valtion budjetista kohdistuu maaseudulle vain yksi prosentti, vaikka siellä tuotetaan 70 prosenttia perulaisten ruoasta.

Tappavia yöpakkasia

Huatayn peruna-, maissi- ja papusadon vei kuivuus. Hän huolehtii nyt yksin lapsenlapsistaan, joiden vanhemmat joutuivat lähtemään muualle työnhakuun.

Sonilda Atencio on kolmen lapsen äiti Pacha Ccaccapin kylästä, joka sijaitsee 3 810 metrin korkeudella Punon maakunnassa.

– Teemme ankarasti työtä, mutta ei tarvita kuin yksi pakkasyö palelluttamaan viljelykasvit. Tuntuu siltä, että äiti maa on suuttunut, koska tuhoamme luontoa, Atencio pohtii.

Hänen kotiseudullaan on viime vuosikymmeninä koettu yhä kovempia yöpakkasia. Lämpötila saattaa laskea 33 miinusasteeseen. Vilja- ja laidunkasvit paleltuvat, mikä ajaa karjan nälkäkuolemaan.

Kuivuutta ja tulvia

Arequipan maakunnassa asuva María Ibárcena menetti pakkasten vuoksi koko kukka- ja hedelmäsatonsa. Huoli maksamattomista pankkilainoista on ajanut hänet masennukseen.

Cuzcolaista Hilara Yanqua ahdistaa epävarma tulevaisuus, sillä hän menetti talonsa ja tavaransa Lucrejoen tulvissa.

Piuran rannikkomaakunnasta olevan Bertha Berechon viljelykset tuhoutuivat rankkasateissa.

Naisten kertomukset paljastavat, että ilmastonmuutos on vienyt pohjan maaseudun ikiaikaiselta perimätiedolta. Edes maanviljelyn vuotuisen kierron määrittäneitä vuodenaikoja ei enää pystytä ennustamaan.

Ratkaisuja etsimässä

Naiset etsivät kuitenkin ratkaisuja ahdinkoon.

– Emme pyydä rahaa, vaan koulutusta, jotta voisimme jatkaa omien taitojemme ja työkalujemme avulla. On istutettava puita puskureiksi kylmyyttä vastaan, vaalittava luonnon monimuotoisuutta ja edistettävä luomuviljelyä, Atencio listaa.

Tania Villafuerte Cuzcon maakuntahallinnosta myöntää, että Perun valtio on ilmastonmuutosasioissa yhä ”sokea, kuuro ja mykkä”.

Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Siksi sen torjunnan pitää ulottua tavallisten ihmisten elämään.

Naisten perimätietoa tarvitaan luonnon monimuotoisuutta vaalivien siemenpankkien perustamisessa. Naiset ovat eturivissä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, Villafuerte uskoo.