Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kannatti keskiviikkona Ylen vaalitentissä lakkosakkojen korottamista laittomissa lakoissa. Hän perusteli tätä yhteiskuntarauhan vaatimuksella.
Vasemmisto ja ay-liike raivostuivat Niinistön puheista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi, ettei Niinistö ymmärrä, mistä lakot kumpuavat ja samaa säestivät myös useat ay-johtajat.
SAK:laisen TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Timo Vallittu piti Niinistön esitystä pinnallisena, yleistävänä ja vanhanaikaisena.
”Taustalla isäntäasenne”
– Todellisuudessa valtaosa niin sanotuista laittomista lakoista on lyhyitä protesteja, jotka useimmiten johtuvat siitä, että työnantaja rikkoo yhteistoimintalakia. Yt-neuvotteluja käytiin viime syksynäkin satoja ja niihin liittyvät ulosmarssit johtuivat siitä, että henkilöstöryhmät kokivat, että todelliset päätökset on tehty ennen kuin yt-neuvottelut ovat edes alkaneet. Useimpien lakkojen taustalla on isäntäasenteen kasvu ja siitä seuraava huono neuvottelukulttuuri, Vallittu sanoi.
Yt-lain lisäksi työnantajat rikkovat Vallitun mukaan usein myös työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräyksiä ja henkeä vastaan.
– Niinistö ei ole nyt ihan ajan tasalla. Jos hän haluaa esiintyä työväen presidenttinä, olisi kohtuullista, että hän hahmottaisi lakkojen syyt, ei pelkästään lakkoja, joista ei rankaisuja koventamalla eroon päästä.
Vallittu huomautti, etteivät edes kaikki työnantajat kannata lakkosakkojen korottamista. Niinistö onkin asettunut jyrkimpien työantajien puolelle palkansaajia vastaan.
Vallittu muistutti, että kansainvälisessä vertailussa Suomen työmarkkina ovat hyvin rauhalliset.
”Työnantaja ei pidä kiinni sopimuksista”
Myös ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan Niinistön kannanotto lakko-oikeuteen osoittaa ymmärtämättömyyttä tavallisen työntekijän arjesta. Niinistön pitäisi puuttua syihin, jotka johtavat työtaisteluihin eikä vaatia laittomien lakkojen kitkemistä ja lakkosakkojen korottamista, Rinne patisti.
– Niinistö sanoo tottuneensa pitämään kiinni sopimuksista, kun niitä tehdään. Juuri tästä niin sanotuissa laittomissa lakoissa onkin usein kysymys. Työnantaja ei pidä kiinni sopimuksista tai lainsäädännöstä, ja työntekijöiden ainoaksi painostuskeinoksi jää lakko.
Rinne huomautti, että työrauhavelvoitetta rikkovaan lakkoon joudutaan monesti tilanteessa, jossa työnantaja toimii täysin yksipuolisesti eikä suostu edes neuvottelemaan henkilöstön edustajien kanssa.
– Suomessa on laillista leikata palkkoja ja oikeuksia siirtämällä työtekijöitä työehtosopimuksesta toiseen. Pari vuotta sitten DNA yritti siirtää henkilöstöään ict-alan omasta sopimuksesta halvemman sopimuksen piiriin, jossa palkat olisivat olleet 35 prosenttia alhaisemmat. Mitä Niinistö sanoo niille 1 350 DNA:n ja sen alihankkijoiden työntekijälle, jotka joutuivat puolustautumaan kuusi viikkoa kestäneellä laittomalla lakolla, joka maksoi liitolle 300 000 euroa?
Rinteen mukaan työntekijöiden spontaanien ulosmarssien ja työnseisausten tausta liittyy monesti yt-neuvotteluihin, joissa ei jää muuta keinoa puuttua työnantajan rikkomuksiin.
– Jos työnantaja tietoisesti rikkoo irtisanomisissa yt-lakia, liitto voi viedä asian oikeuteen. Käsittely saattaa kuitenkin venyä jopa kolmeen vuoteen, eikä työnantajan saamalla tuomiolla ole enää mitään merkitystä pelotteena tai sanktiona lain rikkomista vastaan.
lehti 