Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat jälleen maanantaina Brysseliin puimaan Euroopan talouskriisiä. Tiistaina vuorossa on EU:n valtiovarainministereiden Ecofin-neuvosto.
Esityslistalla ovat Kreikan tilanne ja neuvottelut yksityisten sijoittajien osallistumisesta Kreikan kriisin hoitoon, Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n riittävyys sekä luottoluokittajien tuoreiden päätösten vaikutukset rahoitusmarkkinoihin ja euroalueen kriisivälineisiin.
Euroryhmä kokoontuu maanantaina myös laajennetussa kokoonpanossa käsittelemään Euroopan pysyvää vakausmekanismia (EVM) koskevaa valtiosopimusta sekä uutta sopimusta talousunionin vahvistamiseksi. Uusi finanssisopimus on saanut nimekseen ”Sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa”.
Valtiovarainministerit pyrkivät yhteisymmärrykseen asioista valmistauduttaessa EU:n epäviralliseen päämieskokoukseen viikkoa myöhemmin 30. tammikuuta.
Hallitus suunnittelee Kreikan toisen tukipaketin tuomista eduskuntaan helmikuussa valtioneuvoston tiedonantona.
Suomi ei taivu määräenemmistöön
Kokoussarjan taustoja medialle torstaina valottanut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kommentoi myös uutistoimisto Reutersin julkaisemaa väitettä, jonka mukaan sopu Euroopan vakausmekanismista olisi lähellä.
Urpilaisen mukaan näin ei ole vaan neuvottelut jatkuvat virkamiestasolla.
Suomi on ainoana maana vastustanut esitykseen sisältyvää menettelyä, jonka mukaan EVM:n rahoitus- ja vastuupäätökset voitaisiin tehdä määräenemmistöllä. Suomi on edellyttänyt yksimielistä päätöksentekoa.
Urpilaisen mukaan Suomen linja on, ettei vakausmekanismia koskevilla määräenemmistöpäätöksillä voida viedä Suomen eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa.
Urpilaisen mukaan EVM-asiassa on auki vielä moni muukin kysymys, ei vain päätöksentekomenettely.
Sanktioita Unkarille
Ecofin-neuvostossa ovat esillä myös komission esitykset talouspolitiikan koordinaatiosta. Esitykset tehostaisivat liiallisen budjettialijäämän ja vakavissa vaikeuksissa olevien maiden budjettipolitiikan seurantaa.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomi tukee esityksiä, koska niiden tavoitteet vastaavat Suomen etuja ja tukevat vakautta ja kestävyyttä myös Suomen taloudessa.
Ecofin-neuvosto päättää myös sanktioista Unkarille, joka ei ole tehnyt riittävästi budjettivajeensa korjaamiseksi. Suomi kannattaa komission esitystä EU:n kehitysrahoituksen pidättämisestä Unkarilta.
Unkarilla on ollut liiallinen budjettialijäämä siitä lähtien, kun maa liittyi EU:hun 2004. Ecofin-neuvosto vaati viime kesänä Unkaria painamaan vajeensa alle kolmeen prosenttiin bruttokansatuotteesta, mikä on Euroopan kasvu- ja vakaussopimuksen edellyttämä taso. Komission arvion mukaan näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.