Sitä osoittaa Marchantin mukaan esimerkiksi taistelu, jota kansanliike on käynyt karkotusrangaistusta vastaan.
– Meidän taistelu ja läsnäolo näyttävät, että ihmisoikeudet eivät vieläkään toteudu Chilessä.
Hän muistuttaa, että maassa on vieläkin noin sata poliittista vankia, joista suurin osa on mapucheja.
Marchantin 12 päivää Chilessä olivat kiireistä aikaa. Hän tapasi oman suvun lisäksi entisiä poliittisia vankeja ja kiersi valtavaksi kansanliikkeeksi paisuneen opiskelijaliikkeen tilaisuuksissa. Kutsuja oli niin paljon, että kaikkialle mies ei ehtinyt.
– Nuoret halusivat kuulla 1960–70-lukujen taisteluista ja myös 1980-luvulta diktatuurin ajan taistelusta, Marchant kertoo.
Tukea opiskelijoilta
Chileläisen opiskelijaliikkeen taustalla on muuallakin maailmassa nähdyt kansannousut, maan talouskriisi ja lähes kokonaan yksityistetty yliopisto- ja ammatillinen koulutus.
– Yritykset käärivät koulutuksesta suuria voittaja samaan aikaan kun opiskelijat ovat velkaantuneet. Opiskelija vaativat nyt valtion roolin vahvistamista ja sitä, että opetustoiminta ei enää saa tuottaa voittoa.
Kansanliikkeessä on mukana satojatuhansia ihmisiä, muitakin kuin opiskelijoita. Marchantin mukaan liikehdinnässä on kyse vasemmistolaisesta solidaarisuustyöstä.
– Opiskelijat ovat osoittaneet mieltään kaduilla jo kuusi kuukautta, Marchant kertoo.
Merkittävä matka
Marchantin jo joulukuun alussa alkaneen matkan aikana Chilestä karkotetut poliittisen vangit saivat paljon huomiota Chilessä ja lähinaapureissa kuten myös Suomessa.
– Nyt yhteydet ovat tiivistyneet. Matka vaikuttaa varmasti myös muiden karkotettujen asemaan, Marchant miettii. Hänen laillaan karkotettuja Chilen kansalaisia asuu maan rajojen ulkopuolella enää yhdeksän, kun alun alkaen heitä oli noin 40.
Vuonna 2014 karkotusvuodet täyttyvät viidelle. Sen jälkeen jäljellä on enää neljä ulkomailla asuvaa karkotettua. Marchant on heistä yksi. Hänet karkotettiin maasta 25 vuodeksi. Karkotukset olivat pituudeltaan 5–40 vuotta.
Kaikkiaan Chileen pääsyä odottavia on Marchantin mukaan noin sata. Heidän joukossaan on esimerkiksi sellaisia poliittisia vankeja, jotka ovat karanneet vankilasta ja päätyneet ulkomaille.
Oli tehtävä teko
Marchant oli Suomesta käsin kampanjoinut 2000-luvulla jo pariin otteeseen Chileen pääsynsä puolesta.
Kun kirjeet ja vetoomukset eivät tehonneet, Marchant oivalsi, että on tehtävä poliittinen teko, jossa haastetaan valtio ja valtion hallitus. Niin hän ryhtyi suunnittelemaan matkaa, jolta hän on juuri palannut.
Marchantin poliittinen teko ei pyrkinyt vain oman oleskeluluvan saamiseen.
Opiskelijoiden asiaa edistämään syntyneen tukiliikehdinnän yhtenä osana on ollut karkotettujen asian ajaminen.
– Kun tämä tukikampanja käynnistyi elokuussa Chilessä, me ostimme lentoliput.
Marchantin matka oli siis tarkkaan etukäteen suunniteltu.
Taistelu jatkuu
Marchant ja muut pakolaiset on Chilen lehdistössä tähän asti leimattu terroristeiksi ja murhaajiksi.
– Siellä ei kukaan tiennyt, että kärsimme yhä rangaistusta siitä, että taistelimme aikanaan diktatuuria vastaan, Marchant kertoo.
Vierailunsa aikana hän pääsi korjaamaan vääriä käsityksiä monissa tv- ja lehtihaastatteluissa.
Marchant näkee matkansa ja sen ympärille syntyneen liikehdinnän ja julkisuuden merkityksen suurena.
– Nyt tilanne on hyvä. Meillä on paljon tukijoukkoja, ja asia on noussut kansainvälisestikin esille.
Taistelu jatkuu Chilessä. Tavoitteena tukiliikkeellä on ajaa Chilen eduskunnassa läpi lakialoite, jolla karkotusrangaistukset kielletään.
Jos aloite menisi läpi eduskunnassa, silloin Marchantit muuttaisivat heti takaisin Chileen.