Valtiosihteeri Raimo Sailas povasi tavallisille kuluttajille kovia aikoja Taloushallintoliiton tili- ja veropäivillä maanantaina. Sailaksen mukaan 1990-luvun laman juustohöyläily oli lastenleikkiä tulevaan verraten.
– Turha kuvitella, että tavallinen kansalainen selviää tästä koskemattomana. 1990-luvusta viisastuneena voisi sanoa, että leikkaukset kannattaa tehdä heti. Niitä pitkittämällä ongelma vain pahenee, Sailas totesi UP-uutispalvelulle.
Leikkauslistoja laadittaessa mikään ei Sailaksen mukaan säästy harkinnalta.
– Mikään ei ole pyhää, mutta toiset kohdat voivat osoittautua pyhemmiksi kuin toiset.
Nykyinen kriisi on Sailaksen mukaan pahempi, koska devalvaatioon ei voida enää turvautua eikä Nokian tapaista ilmiötä ole näköpiirissä.
Sailaksen mukaan nyt on vaikeampi nähdä, mistä ratkaisut tulevat.
– Tällä vuosituhannella vaihtosuhde on trendinomaisesti heikentynyt. Vaikka tutkimukseen ja kehitykseen on panostettu paljon, huipputeknologian tuotteiden viennin osuus on laskenut. Meistä on tullut enemmänkin bulkkitavaran viejä.
Nokka tai pyrstö tervassa
Sailas muistuttaa, että puhtaita juustohöyläratkaisuja ei tehty edes 1990-luvulla. Valtiosihteerin mukaan kertaleikkaukset ovat parempia.
– Ei voida niinkään tehdä, että kasvatetaan velkaa, koska ei uskalleta mitään tehdä. Pitää olla kanttia tehdä riittävän vahvoja päätöksiä.
Hallituksen on määrä esittää kevään kehysbudjetissa, kuinka 2,5 miljardin alijäämä katetaan vaalikauden kuluessa. Sailaksen mukaan tosiasiallinen säästötarve on viisi miljardia suurempi, mutta velkaantumiskierteen katkaisemiseksi tarvittaisiin jopa kymmenen miljardin säästöt.
Sailaksen mielestä hallitus on sitonut kätensä tarpeettomasti päättäessään, että säästöt tehdään puoliksi veroja korottamalla, puoliksi julkisia menoja leikkaamalla.
– Jos arvonlisäveroa ja tuloveroa ei koroteta, jäljelle jää vain pienituottoisempia veroja. Niitä korotettiin juuri, hän huomauttaa.
– Katto menojen karsimiselle tulee aikaisin, jos puolet ja puolet -periaatteesta pidetään kiinni. Siinä ollaan takalukossa, jota varmaan kukaan ei tarkoittanut.
Vuoden 2008 vientilukuihin on matkaa
Suomen viennin määrä pysyy ennusteiden mukaan ainakin vuoden 2013 loppuun vuoden 2008 tasoa alempana.
– Se näkyy julkisessa taloudessa, samoin väestön ikääntyminen. Lisäksi kriisimaille antamamme takaukset ovat 1,4 miljardia. Raamiratkaisun vastaantulot lisäävät valtion menoja muutamalla sadalla miljoonalla seuraavat vuodet. Yhteen laskien se tietää 2-3 miljardia lisää menoja vuoteen 2015 mennessä, Sailas tähdensi.
Eurokriisi ei hänen mukaansa ole vielä ohi, sillä elämme historiallista murrosta, jossa Eurooppa ja Yhdysvallat ovat jääneet Kiinan jalkoihin.
– Optimistisin ennuste on, että Euroopalla on edessään pitkä hitaan kasvun vaihe.
uutiskirje 
