Tampereella on terveyskeskusvirkoja auki kymmenisen kappaletta. Viime syksynä paikkojen hakijoiksi ilmaantui vain pitkäaikaisia sijaisia kaupungin sisältä, minkä vuoksi lääkärien kokonaisvahvuus ei kasvanut.
Syynä tähän on Tampereen kaupunginvaltuutetun, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen Marjatta Stenius-Kaukosen (vas.) mielestä kaupungin huono maine työnantajana.
– Lääkärien palkat ovat meillä alarajalla eikä joustavuutta ole. Lisäksi Tampereella lääkärit eivät pääse juurikaan vaikuttamaan omaan työhönsä.
Tilanne on erilainen jo heti Tampereen naapurikunnissa. Se on parempi myös esimerkiksi Helsingissä.
Hoidetaanko kiireelliset vai pitkäaikaispotilaat?
Toinen ongelma liittyy Stenius-Kaukosen mukaan omalääkäritoimintaan.
– Esimerkiksi omalla asuinalueellani ei ole ollut viime kesästä alkaen lainkaan lääkäriä. Jos kiireellistä hoitoa tarvitsevalla ei ole omalääkäriä eikä edes sijaista, hänet ohjataan muiden omalääkäreiden vastaanotolle. Tätä kautta omalääkäreiden potilasmäärä ylittää sietorajan.
Tästä seuraa, että pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsisivat määräajoin seuranta-aikoja, ei lääkärinaikoja anneta.
Kun sairautta ei seurata, edessä on usein vakavia lisäsairauksia, joita hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Näin kalliin erikoissairaanhoidon menot paisuvat entisestään.
Sairaanhoitopiirin hoitamassa päivystyksessä Acutassa tavoitteena on hoitaa potilas tutkimuksineen loppuun asti niin ettei häntä tarvitsisi tarpeettomasti lähettää osastolle. Mutta hyvä päivystys vaatii kokeneet lääkärit, joille on myös maksettava korkeammat palkat. Viime vuonna potilasmäärä kasvoi Acutassa kuusi prosenttia.
Tampereen ei Stenius-Kaukosen mielestä tulisi napista Acutan kalleudesta, vaan kehittää päivystystä yhdessä entistä paremmin toimivaksi.
Sitä paitsi tutkimusten mukaan terveyskeskuksessa päivystävät vuokralääkärit lähettävät potilaita erikoissairaanhoitoon vakituisia lääkäreitä enemmän, hän muistuttaa. Kokenut, potilaansa tunteva lääkäri tulee lopulta edullisemmaksi.
Talouskriisi varjona
Pitkään lainsäätäjänäkin toiminut Stenius-Kaukonen pitää uutta terveydenhuoltolakia melko hyvänä.
– Siinä on ideana, että perusterveydenhoitoa vahvistetaan. Mutta tällaisessa tilanteessa, jossa budjetit ovat kireitä ja lisäleikkauksia mietitään kaikkialla, lain pyrkimyksiä on vaikea toteuttaa.
Jos sitä yritetään, Tampereella pitäisi ensimmäisenä korjata palkkataso ja työolosuhteet kilpailukykyisiksi.
Lisäksi tulisi Stenius-Kaukosen mielestä perusterveydenhoitoon saada enemmän erikoisosaamista, jolloin vaikkapa diabetes- ja reumapotilaita pystyttäisiin hoitamaan pitkään perusterveydenhuollossa osaavan, eri ammattiryhmistä koostuvan tiimin tuella.
Lääkäri-hoitaja -työpari olisi hyvä
Valitettavasti suuntaus on ollut päinvastainen. Moni pitkäaikaispotilas on erikoissairaanhoidossa siksi, että heitä ei ole osattu hoitaa perusterveydenhoidossa. Stenius-Kaukonen kannattaa ratkaisuksi sitä, että sairaalalääkärit konsultoisivat terveyskeskuslääkäreitä entistä enemmän.
Hän nostaa esiin myös hoitaja-lääkäri -työparin, josta Pirkkalassa on saatu hyviä kokemuksia ja jota Vasemmistoliitto on pitkään ajanut Tampereella. Työparille tulisi hänen mukaansa ohjata juuri pitkäaikaissairaat ja muutkin paljon lääkäripalveluja käyttävät.
– Kerran muutamassa vuodessa flunssan vuoksi lääkäriä tarvitseva voi mennä kenelle vaan, mutta pitkäaikaissairaat tarvitsevat omalääkärin, hän sanoo.
Työparille potilas pyrkii kirjautumalla listalle. Työmuoto mahdollistaisi Stenius-Kaukosen mukaan sen, että lääkärit voisivat erikoistua tiettyihin sairauksiin, vaikka he hoitaisivat muitakin.
– Kaiken kaikkiaan: oikea hoito oikeaan aikaan on minun ratkaisuni. Se on paras sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta, Stenius-Kaukonen sanoo.
Uutinen on osa Kansan Uutisten juttukokonaisuutta, jossa selvitetään perusterveydenhuollon tilaa tänä päivänä lukijoiden lähettämien vinkkien ja kysymysten perusteella.
uutiskirje 
