Työntekijöiden ammattiylpeys on JHL:n toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen (vas.) mukaan merkittävä voimavara kunnille.
– Parhaillaan valmistaudutaan suureen kuntauudistukseen. Sen ydin eivät ole rakenteet, vaan peruspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen. Siinä ammatistaan ylpeä ja osaava henkilöstö on suuri voimavara. Tämä voimavara kannattaa nyt ottaa täyteen käyttöön
– Työntekijöiden osaaminen on ratkaisevaa, kun kunnat luovivat läpi rakenneuudistusten taloudellisesti hankalissa oloissa.
Tyhjästä ei Asara-Laaksosen mukaan ammattiylpeys versoa.
– Se syntyy työntekijän ja hänen työnsä arvostamisesta. Osaamisen hyödyntämisestä, oikeudenmukaisista työehdoista, kohdallaan olevasta palkasta.
– Ja työoloista, jotka sallivat tehdä työn hyvin. Se on ammatistaan ylpeille todella tärkeää.
Oma tuotanto lähtökohdaksi
Hallitusohjelma linjaa, että vahvoilla peruskunnilla luodaan edellytykset kuntien omalle riittävälle palvelutuotannolle. Tämä on hyvä lähtökohta, Asara-Laaksonen sanoi.
– Tähän kuvioon ei lyhytnäköinen palvelujen ulkoistaminen ja työehtojen polkeminen kerta kaikkiaan sovi.
Rakennemuutos tiivistyy hänen mukaansa kysymykseksi siitä, mitä palveluja yhteiskunta tarjoaa ja ketkä niitä palveluja tuottavat. Näihin päiviin saakka palveluja ovat tuottaneet lähinnä kunnan omat työntekijät. Nyt yhtiöitetään, yksityistetään, ulkoistetaan, pilkotaan ja ketjutetaan. Kilpaillaan hinnalla ja huonommilla työehdoilla, ei laadulla. Markkinoille on voimalla puskemassa yksityinen bisnes, usein kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat suuryhtiöt.
- Viime aikoina on tullut ilmi surullisia esimerkkejä lyhytnäköisestä yksityistämisestä. Veronkiertoa, huonoa laatua, odotettua kalliimpaa, palvelut eivät olekaan olleet luvatun mukaisia. On tapauksia, joissa kunnat ovat ottaneet ulkoistetut palvelut takaisin omaksi tuotannoksi.
Harmaa talous uhkaa
Runsas ulkoistaminen pilkkoo palvelut vaikeasti valvottavaksi kentäksi, jossa harmaa talous pääsee kukoistamaan.
– Toivon poliittisilta päättäjiltä viisautta ja kaukokatseista harkintaa. Nyt tarvitaan jarrua yksityistämiseen.
Myös puhtauspalvelut ja ruokahuolto ovat peruspalveluja. Turhan helposti lähdetään ulkoistamaan esimerkiksi siivousta ja ruokahuoltoa.
– Ne mielletään tukipalveluiksi, vaikka ne ovat peruspalveluja. Siltä pohjalta pitää niiden tuottamistakin arvioida.
– Hyvä esimerkki ovat homekoulut. Kun siivouksesta ja kiinteistönhoidosta tingitään kilpailuttamalla ne halvalla ulos, viritetään homepommi. Pienistä säästöistä syntyy ajan mittaan valtava taloudellinen vahinko. Ruokahuollossa puolestaan vaarana on toiminnan keskittäminen liian isoihin ja vähällä väellä toimiviin yksiköihin. Se heikentää palvelun laatua, millä voi olla suuriakin vaikutuksia kansalaisten terveyteen.
Itsetunto on tärkeää
Liian vähälle huomiolle on Asara-Laaksosen mukaan jäänyt säästösyistä tapahtuvan ulkoistamisen ja tehostamisen vaikutus työntekijöiden ammattiylpeyteen.
– Suomen kunnissa on pitkälle koulutettua henkilökuntaa kaikissa tehtävissä, myös ruokahuollossa ja puhtauspalveluissa. Huono yksityistäminen murtaa työntekijöiden ammatillista itsetuntoa. Kunnilla ei siihen ole varaa.
Ulkoistaminen ei saa Asara-Laaksosen mukaan tapahtua työehtoja ja palkkoja polkemalla.
– Ostopalvelut ovat paikallaan, kun ne täydentävät julkisia palveluita. Mutta myös ostopalveluilta pitää vaatia laatua, luotettavuutta ja henkilöstön hyvää kohtelua.
– Säästöpaineissakin on muistettava, että oma tuotanto on pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti kannattavinta. Järkevintä on satsata kunnan omaan työhön. Se tuo kaivattua vakautta ja ennakoitavuutta paikalliseen talouteen. KU
lehti 