Aikomuksenani oli kirjoittaa tämän viikon kolumnissani suomalaispelaajien siirroista tammikuun siirtoikkunan aikana. Aki Riihilahden ilmoitettua uransa päättymisestä koin kuitenkin olevani velvoitettu kirjoittamaan muutaman sanan eräästä kaikkien aikojen suosikkifutaajastani.
Ehkä koin olleeni jopa kiitollisuudenvelassa sillä monet parhaista muistoistani jalkapallosta, nimenomaan fanina ja kannattajana ovat yhteydessä Riihilahden uraan: HJK:n taival Mestareiden liigassa, viime vuosien Suomen mestaruudet, monet maaottelut ja maalit. Riihilahti on myös yksi harvoista futiskommentaattoreista ja studiovieraista, jota en koe täysin sietämättömäksi.
Identiteettiköyhässä suomifutiksessa ja etenkin juurettomuuden riivaamassa pääkaupungissa Riihilahti oli, ja on totta kai edelleen, piristävä poikkeus. Hänestä puhutaan ja hänet mielletään aina nimenomaan HJK:n pelaajana, klubilaisena. Huippu-uran päätyttyä ulkomailla oli kaikille, ja varmasti etenkin Riihilahdelle itselleen, selvää osoitteen Suomessa olevan Helsingin Töölö ja työasuna sinivalkoraitainen paita.
Läpi uransa Riihilahti joutui näyttämään epäilijöilleen olevansa huippujalkapalloilija.
Riihilahti jatkoi myös omalta osaltaan uransa ulkomailla päättäneiden suomalaisfutareiden kunniakasta perinnettä ja toi mukanaan maailmalla oppimansa tiedot ja taidot äärimmäiseen Pohjolaan. Tavallaan hän vei paluunsa vielä pitemmälle kuin useimmat palaamalla sinne mistä kaikki alkoikin, kotiin Stadiin.
Riihilahti oli parhaimmillaankin ainoastaan keskinkertainen jalkapalloilija ja hänen ruumiinrakenteensa ja fyysiset ominaisuutensa lajiin jokseenkin sopimattomat. Etenkin uran viimeiset vuodet olivat loukkaantumisten runtelemat. Silti uraan mahtuu lähes seitsemänkymmentä A-maaottelua, joissa yksitoista maalia; ammattilaisena Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja uran huippuvuosina Englannissa jopa Valioliigaa; neljä Suomen mestaruutta ja kolme Suomen Cupin voittoa; otteluita Mestareiden liigassa HJK:n paidassa.
Menestyksestä huolimatta läpi uransa Riihilahti joutui näyttämään epäilijöilleen olevansa huippujalkapalloilija. Asenne, tahto ja henkinen vahvuus ovat ne ominaisuudet, jotka veivät hänet niin pitkälle ammatissa, jossa hänen ei tullut menestyä.
Samat luonteenpiirteet ja niihin lisättyinä älykkyys, ulospäinsuuntautuneisuus ja hyvät puhelahjat ovat vieneet Riihilahden muun muassa jo Sonera Stadiumin toimitusjohtajaksi ja ulkoministeriön Suomen maabrändivaltuuskunnan jäseneksi. Tulevaisuudessa näkisin mielelläni Riihilahden esimerkiksi Veikkausliigan toimitusjohtajana, miksei jopa Palloliiton puheenjohtajanakin.
En tunne Aki Riihilahtea henkilökohtaisesti, en ole koskaan edes häntä kasvotusten tavannut. Silti uutinen hänen uransa päättymisestä satutti enemmän kuin alkuun tajusinkaan. Hieno ura ja hieno aikakausi on saanut päätöksensä.
Yksi kerrallaan suosikkipelaajani, nimenomaan ne, joita lapsena ja nuorena seurasin, päättävät aktiiviuransa: Hannu Tihinen, Sami Hyypiä, Antti Niemi, Jallu Rantanen, nyt Aki Riihilahti, joku päivä kai Jari Litmanenkin. Vaikka nykyisissä nuorissa futaajissa on loistavia pelimiehiä ja persoonia, ei yksikään heistä tule nousemaan arvoasteikossani yhtä korkealle kuin edellä mainitut pelaajat.
Suosikkipelaajan lopettamiseen liittyy aina tietynlainen tyhjyyden tunne ja vaikka muistoja ei voi viedä pois, tietää sisimmässään, ettei uusia enää synny. Luulenpa, että lauantaina Liigacupin ottelun jälkeen muistelen Riihilahden eri ruumiinosilla tekemiä maaleja juoman jos toisenkin ajan. Kiitos muistoista, Ägä!
Viikon Vakiorivi vaikuttaa melko kinkkiseltä ja selvien ennakkosuosikkien löytäminen on erittäin hankalaa. Yllätystä voi hakea Championshipin kohteiden 6 ja 9 otteluista Cardiff City – Blackpool ja Portsmouth–Hull. Cardiff hakee suoraa nousua, Hull taas on kiinni viimeisen Valioliigakarsijan paikalla.
Blackpool on ollut viime otteluissaan mukavassa vireessä, ja Portsmouthkin on yllätysvalmis nippu. Nousijaehdokkaat elävät jatkuvan paineen alla, eikä lipsumisille ole varaa ja hermokontrolliin tulee vastustajien iskeä. Laitetaan kohteeseen 6 merkiksi kakkonen ja kohteeseen 9 ykkönen. Varovainen pelaaja voi varmistaa kohteet vaihtomerkein.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 4.2.2011 klo 16.55. Kansa Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1 (X), 1 (X), 1, 2 (X), 1, 2 (1), 1, 1 (X), 2 (X), 1, 1.
uutiskirje 
