Helsingin Hietalahden telakka elää taas täysillä. Vaikka telakkaa pidettiin välillä jo tuhoon tuomittuna, viimeisetkin lomautetut palaavat töihin helmikuun aikana. Telakan 250 työntekijälle ja 150 toimihenkilölle on tiedossa töitä ainakin vuoden 2013 loppupuolelle saakka.
– Nyt näyttää pitkästä aikaa hyvältä, jos vertaa mikä tilanne oli vuosi sitten. Silloin STX oli luopumassa telakasta ja se olisi saattanut pahimmillaan tarkoittaa lopullista alasajoa, sanoo pääluottamusmies Ilpo Haaja.
Tilanne muuttui täydellisesti, kun korealaisten lisäksi telakan omistajiksi tuli venäläinen yhtiö 50 prosentin osuudella. Uuden yhtiön nimeksi tuli Arctech Helsinki Shipyard. Tämä merkitsi sitä, että telakan työlistalla on nyt kolme Venäjälle toimitettavaa jäätä murtavaa laivaa ja mahdollisesti lisää on tulossa.
Tilaukset merkitsevät töitä myös muille telakoille, sillä Hietalahdessa ei ole enää terästuotantoa, vaan lohkoja joudutaan tekemään muualla.
Lobbaus kiitettävää
Telakkateollisuuden kriisistä Haaja ei syytä ammattiliittoa, vain päinvastoin. Hänen mukaan Metalliliitto on tehnyt kulisseissa todella hyvää työtä telakkateollisuuden puolesta.
– Lobbaustyö ei näy julkisuudessa, mutta sitä on tehty ja tehdään edelleenkin kulisseissa. Se liittyy esimerkiksi joihinkin takauksiin tai tilauksiin, joita Suomen valtio tai sen yritykset saattavat tilata. Nythän on puhuttu esimerkiksi uuden jäänmurtajan tarpeesta, koska nykyinen kalusto on niin vanhaa. Tässä asiassa liitto tekee ja on tehnyt hyvää työtä.
Lähestyvää liitokokousta ajatellen työehtosopimusneuvotteluista Haaja odottaa liitoilta nykyistä tiukempaa asennetta. Liiton on tultava lähemmäksi tavallista rivijäsentä.
– Yksi asia tähän suuntaan olisi ammattiosastojen suurempi tukeminen. Ammattiosasto on kuitenkin lähempänä jäsentä kuin itse liitto.
– Metalliliiton on aina neuvoteltava senttimääräisistä korotuksista liittokokouspäätösten mukaisesti, hän jatkaa.
Itsenäinen liitto
Haaja ei ymmärrä ajatuksia, joiden mukaan Metalliliiton tulisi yhdistyä toimihenkilöjärjestöjen YTN:n ja Pron kanssa. Hänen mukaansa yhteisiä palkankorotusvaatimuksia voidaan esittää, mutta käytännön edunvalvonnassa linjat eivät enää kohtaa.
– Työmies on aina duunari ja siinä asemassaan pysyy.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi palkkavääryydet voitaisiin korjata, jos työnjohto sitä esittäisi ja ylin johto sen hyväksyisi.
Metalliliitolta hän odottaa tiedotuksen selkeyttämistä. Hänen mukaansa viime lakon aikana liiton johto ei tarpeeksi tarkasti ilmoittanut jäsenille, miksi he olivat lakossa.
– Pelkkä lakon uhka ei jatkuvasti käytettynä johda työläisten aseman parantamiseen. On räväytettävä silloin, kun paukkujen taso piipussa vaatii, sanoo Haaja.