Urheiluhistorioitsija Erkki Vettenniemi lataa tiedotusvälineitä ja poliisia päin kovia syytöksiä Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen dopingjupakasta. Pääosiin nousevat STT:n omistavien tiedotusvälineiden ja poliisin salajuonet. Kisoissa kuusi suomalaista hiihtäjää jäi kiinni plasmalaajentajien käytöstä. Suomen hiihdon taso ja maine romahtivat vuosiksi.
Vettenniemen pamfletti Lahden ansa ilmestyi tiistaina.
Silloinen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö on edelleen elinikäisessä toimitsijakiellossa. Hän on syyttänyt toimittajia asian veivaamisesta. Siinä on jauhettu rikki kymmenkunta ihmistä.
Hormoniuutisen saldoksi on laskettu myös entisen mestarihiihtäjän Mika Myllylän kuolema viime kesänä. Se oli myös Erkki Vettenniemelle kipinä kirjan kirjoittamiseen.
STT:n uutisen jälkipeliä
Todisteita Vettenniemellä ei ole esittää, mutta hänen näkemyksensä mukaan kyse oli Suomen Tietotoimiston tammikuussa 1998 julkaiseman dopinguutisen jälkipelistä. STT:n Naganon olympialaisten alla julkaiseman skuupin mukaan suomalainen huippuhiihtäjä oli käyttänyt urheilussa kiellettyä kasvuhormonia. Vähän myöhemmin suomalaisten tiedotusvälineiden omistama uutistoimisto täsmensi, että kyse on useita Suomen mestaruuksia voittaneesta Jari Räsäsestä, mutta taustalla olivat myös Suomen Hiihtoliiton ”johtavat henkilöt”.
Seuranneissa oikeudenkäynneissä STT ei pystynyt todistamaan väitteitään. Jutun tehnyt toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen ja STT:n päätoimittaja Kari Väisänen tuomittiin vahingonkorvauksiin ja sakkoihin julkisesta herjaamisesta.
Erkki Vettenniemen mukaan STT:n uutinen kytkeytyi Etelä-Suomessa vuonna 1996 tehtyyn suureen hormonitakavarikkoon, jonka yhteydessä nousi esiin myös hiihtäjien nimiä. Johanna Aatsalo-Sallisen silloinen puoliso työskenteli Helsingin huumepoliisissa, joten vihje olisi tullut keittiön kautta. Poliisin tekemän sisäisen tutkinnan perusteella näin ei ollut.
Tavoitteena Hiihtoliiton mustaaminen
Vettenniemi spekuloi dopinguutisen liittyneen hiihtoväen sisäisiin kaunoihin. Niillä olisi pyritty tahrimaan Hiihtoliiton silloisia vaikuttajia puheenjohtaja Esko Ahosta lähtien. Juuret olisivat vielä kauempana urheiluelämän eheyttämisessä 1990-luvun alkupuolella ja sen synnyttämissä kiistoissa.
Mitään faktoja Erkki Vettenniemi ei esitä. Hän puhuu kirjassaan itsekin arvuuttelusta.
Joka tapauksessa STT:n häviö ensin käräjä- ja sitten hovioikeudessa katkeroitti Vettenniemen mielestä tiedotusvälineet. ”Ensin tiedotusvälineet rakentavat niin banaalista aiheesta kuin ammattiurheilijoiden lääkehuollosta järisyttävän vääryyden ja harjoittavat sillä verukkeella tirkistelyjournalismia”, hän kirjoittaa. Vettenniemi ei puhu dopingista, vaan nimenomaan ”lääkehuollosta”.
”Tilaisuus teki kostajan”
Lahden dopingjupakka johtui Vettenniemen mielestä siis siitä, että monilla oli tarve kostaa Hiihtoliitolle: tiedotusvälineillä, esivallalla, oikeuslaitoksella ja antidopingväellä ainakin. ”Salaliittoa” ei suunniteltu tietoisesti, mutta tilaisuus teki kostajan. Siihen vaadittiin pitävä näyttö Hiihtoliiton puuhastelusta kiellettyjen aineiden kanssa ja se saatiin Lahdessa yllättäen käyttöön otetusta veren plasmalaajentajien testaamisesta. Testi julkistettiin vasta aivan kisojen aattona yllätyksenä Suomen joukkueelle. Menetelmä oli ollut olemassa jo vuoden, mutta ensimmäisen kerran sitä käytettiin juuri Lahdessa.
Vettenniemen todistelussa Lahden MM-hiihdot osuivat STT:n dopingjutun näkökulmasta keskeiseen saumaan. Hiihtoliitto haki joulukuussa 2000 valituslupaa korkeimpaan oikeuteen eli vielä tuntuvampia rangaistuksia uutistoimistolle. Helmikuussa 2001 kärysi ensin hiihtäjä Jari Isometsä ja sitten viisi muuta. Media vaati prosessin ollessa kesken Hiihtoliittoa kertomaan ”kaiken”. Vettenniemen todistelussa tämä normaali uutistoiminta on erityisen raskauttavaa.
”Lääkelaukku oli toinen ansa”
Ansan Hiihtoliitolle mustan laukun muodossa viritti Vettenniemen näkemyksen mukaan poliisi. Kyse on Hiihtoliiton lääkelaukusta, jonka päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö unohti Ala-Tikkurilan Shellille ja jonka Helsingin Sanomat pääsi kuvaamaan Malmin poliisilaitoksella lauantaina 24. helmikuuta. Silloin oli MM-hiihtojen toiseksi viimeinen päivä ja tiedossa ainoastaan Jari Isometsän käry.
Aluksi Kyrö myönsi unohtaneensa lääkelaukun huoltoasemalle, mutta myöhemmin hän on perunut puheensa. Laukku katosi Kyrön mukaan lentokentällä hiihtojoukkueen saapuessa takaisin Viron Otepään hiihdoista ennen MM-kisoja. Vuonna 2008 Kyrö sanoi keskusrikospoliisin vieneen laukun hänen reitilleen Helsingin Sanomien löydettäväksi. Vettenniemen mukaan kuriiri vei laukun Shellille 20. helmikuuta, mutta kuriirille ja Shellin väelle tähdennettiin sen jääneen kymmenen päivää aikaisemmin.
”Laukkuvihje annettiin Helsingin Sanomille päivää ennen kisojen päättymistä, jolloin Hiihtoliitto oli selviytymässä Isometsän tapauksesta ikään kuin kuivin jaloin. Vain yksi hiihtäjä oli puuhastellut kielletyn aineen kanssa. Hiihtoliiton vihollisten kannalta oli tärkeää tuoda esiin nimenomaan kollektiivinen syyllisyys: vastuu veridopingista ei saisi jäädä yksinomaan Isometsän niskoille”, Vettenniemi huipentaa näkemyksensä kaksinkertaisesta ansasta Hiihtoliitolle.
Kari-Pekka Kyrön piti osallistua kirjan julkistamistilaisuuteen tiistaina, mutta hän olikin mukana vain puhelinyhteyden kautta. Kyrö veikkasi, että Erkki Vettenniemeen lyödään kirjan perusteella salaliittoteoreetikon leima.
– Valtamedian hegemonian avulla se voi onnistuakin, hän jatkoi mediakriittisellä linjalla.
Erkki Vettenniemi: Lahden ansa. 171 sivua, Into-pamfletti.
uutiskirje 