Tilaaja-tuottajamallit lisäävät byrokratiaa kunnissa, toteaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Hänen mukaansa näyttää vahvasti siltä, että palvelujen perinteinen tuotantotapa eli kuntien oma työ antaa paremmat mahdollisuudet asiakaskeskeisyydelle ja laadulle.
Asara-Laaksonen puhui tiistaina Hämeenlinnassa tilaaja-tuottajamallia ruotineessa tilaisuudessa. Hän viittasi Kuntaliiton raporttiin, joka perustuu kaupunginhallitusten jäsenille sekä tilaajien ja tuottajien edustajille tehtyyn kyselyyn.
Kyselyyn vastanneista peräti 68 prosenttia kertoo tilaaja-tuottajamallin lisänneen byrokratiaa ja kustannuksia kunnassa. Toimintaa oli tehostettu vain tuotannossa, ja samalla hallintoa oli paisutettu.
Yli puolet vastaajista ei tukenut väitettä, että tilaaja-tuottajamallilla kuntalaisia olisi voitu palvella aiempaa paremmin. Asiakkaiden valinnanvapauden arvioitiin toteutuneen heikosti.
Uusliberalistinen pohjavire
Asara-Laaksonen kehotti kuntia pohtimaan tarkkaan paitsi mallin todellista hyötyä, myös sen yhteiskunnallista merkitystä.
– Tilaaja-tuottajamalli sisältää uusliberalistisia pohjavireitä. Kyse ei aina ole yhteisten palvelujen kehittämisestä, vaan taustalla on muita yhteiskuntapolitiikkaan ja julkishallinnon asemaan liittyviä pyrkimyksiä.
Malli tuo hänen mukaansa kunnalliseen palvelutuotantoon yritysmaailman arvot käsitteitä myöten.
– Palvelujen tuottamisesta tulee bisnestä. Silloin hypätään tasa-arvoon perustuvasta julkisten palvelujen tuottamisesta markkinoiden määräävään asemaan.
Asara-Laaksonen arvelun mukaan tilaaja-tuottajamallin kannattajat saattavat nähdä kunnan yhtenä yrityksenä yritysten joukossa.
– Näkemys on erittäin vahingollinen. Peruspalvelut eivät ole liiketoimintaa, vaan yhteisen hyvän tuottamista.
Kahtiajako huolestuttaa
Jako palvelujen järjestämisen ja tuottamisen välillä ei Asara-Laaksosen mukaan ole ainoa viime vuosina lisääntynyt jako julkisella sektorilla.
– Huolestuttavaa on, että kahtiajakoa on myös palvelutuotannon sisällä. Palvelut jaetaan ydinpalveluihin ja tukipalveluihin. Ydinpalvelut pyritään pitämään omana työnä, tukipalvelut halutaan ulkoistaa.
– Jako on keinotekoinen. Se pirstoo palveluketjut, huonontaa palveluja ja hämärtää vastuita.
Asara-Laaksosen mukaan ensi syksyn kuntavaalit ratkaisevat, kehitetäänkö kuntaa ja samalla koko hyvinvointivaltiota yritysmaailman vai suomalaisten eduista lähtien. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina.
– Suuren kuntauudistuksen yhteydessä ratkaisun avaimet palvelujen tuottamisen tavoista ovat kuntien päättäjillä.