Virkamiesten tekemä kuntakartta ei kelpaa vasemmistoliitolle.
– Ei semmoiseen pohjaan voi sitoutua, jota ei ole itse ollut rakentamassa, kansanedustaja Martti Korhonen sanoo ja muistuttaa, että keskiviikkona julkistettu kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys on pohjaesitys, joka nyt lähtee kuntiin lausuntokierrokselle.
– Kun kunnat ovat lausuneet, pitää katsoa, mitä tästä tulee.
Rakenneuudistuksen jälkeisten kuntien määrää Korhonen ei arvaile.
– Se on varmaan joku luku, joka tuskin on 70.
Kukaan ei pysty piirtämään kuntakarttaa
Korhonen sanoo henkilökohtaisena mielipiteenään, että kukaan ei pysty yhdellä hallintomallilla piirtämään maahan kuntakarttaa, joka ratkaisisi kuntien ongelmat.
– Suurin asia tässä kuitenkin on se, että tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveyspalvelut ja opetustoimi hoidetaan kuntien kautta, hän sanoo.
– Tässä maassa on koko ajan liikkeellä vahvoja hankkeita, että tästä luovuttaisiin. Siihen ei pidä suostua, koska silloin päätöksenteko karkaisi kauas demokratian ulkopuolelle. Siinä päädyttäisiin yksityistämiseen ja palvelujen ulkoistamiseen.
Myös kuntaministeri Henna Virkkunen totesi keskiviikkona selvityksen julkistamistilaisuudessa, että kuntarakennetta pidetään parhaana tapana hoitaa palvelut.
– Silti sivistys- ja varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella painetaan päinvastaisia hankkeita hallituksen sisällä, Korhonen sanoo ja toteaa esimerkiksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) juuri esittäneen, että maassa tulisi olla vain 20 sairaanhoitopiiriä.
– Hänen esityksensä on täysin ristiriidassa sen kanssa, että kunnat hoitaisivat palvelut, Korhonen sanoo ja toteaa, että rakennejärjestelyitä pitää tehdä, jotta kunnilla on voimavaroja.
Kirkkoveneajan kuntarakenne
– Täytyy muistaa, että kyse on sosiaalisesta hankkeesta. Koska meillä on jo kuntia, joilla ei ole taloudellisia elämisen edellytyksiä ja väestöennusteet ennustavat edellytysten vähenevän entisestään, kuntia pitää yhdistää, Korhonen sanoo.
– Kuntien pitää olla sellaisia, että heikoimmista ihmisistä pystytään pitämään huolta. Eivät tässä kunnantalot tarvitse huolenpitoa.
Se tarkoittaa että kuntien rakenneuudistusta tarvitaan joka tapauksessa.
– Se on aivan selvä, Korhonen sanoo.
– Ei tällä rakenteella, joka on luotu silloin, kun liikuttiin kirkkoveneillä, pystytä menemään tulevaisuuteen.
Hänestä yksi keskeinen asia ovat isojen kaupunkien ympäristöt.
– Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella on paljon ihmisiä ja saatavissa olevien hyötyjen määrä suuri maankäytössä, kaavoituksessa, liikennejärjestelyissä, asumisessa, sivistys- ja terveyspalveluissa, hän luettelee.
– Se pitää ymmärtää, että nyt ei ole kyse pienten kuntien tappoharjoituksesta vaan siitä, että yhdistelemällä luodaan edellytyksiä sille, että niissä asuvat ihmiset saavat parempia palveluita.
Näin voisi käydä esimerkiksi Tyrnävän asukkaille, jos Tyrnävä yhdistettäisiin Ouluun.
– Siellä tunnusluvut ovat sellaiset, että voi miettiä, onko kunnalla edellytyksiä toimia. Taloudellisen pohjan oltava niin vahva, että palvelut voidaan turvata ilman, että joudutaan menemään älyttömiin veroprosentteihin.
lehti 