Pääomaverosta osa kunnille, jätevero kokonaan
Kunnat haluavat siivun pääomaverotuotoista. Pelkillä pääomatuotoilla elävät rikkaatkin käyttävät kuntapalveluja, esitystä perustellaan.
Lisäksi jäteverotuotot tulisi ohjata kokonaan kunnille, koska kunnat jätehuollon järjestävätkin. Osuus yhteisöverotuotosta tulee jättää nykytasolle. Valtion pitää ohjata kunnille myös osa liikenneveroista teiden kunnossapitoon.
Yksi keskeinen veromuutos olisi nostaa kiinteistöveron ylärajoja. Samalla myös kiinteistöjen arvot tulisi saattaa ajan tasalle.
Kuntaliitto epäilee, että kiinteistöjen arvot eivät verotuksessa vastaa todellisia arvoja. Tämä on omiaan synnyttämään epätasa-arvoa kuntalaisten kesken, järjestö perustelee.
Kunnat ovat valmiit osallistumaan työllistämistalkoisiin ja siten valtion kestävyysvajeen paikkaukseen. Kosteus- ja homevaurioista kärsivien koulujen ja sairaaloiden korjaamiseen kunnat ovat valmiit laittamaan 500 miljoonaa, jos valtio tulee vastaan 100 miljoonalla. Hanke pitäisi aloittaa jo syksyllä ja jatkaa vuoteen 2016.
Vähennykset pois kuntaverotuksesta
Tavallisia palkansaajia ja eläkeläisiä Kuntaliitto ei rokottaisi. Järjestö esittää, että verovähennykset tehtäisiin vastedes ensisijaisesti valtionverotuksesta. Vain valtion verotusrajan alle jäävien tulojen osalta vähennykset voisi tehdä kunnallisverotuksessa.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan nykylinja on kestämätön.
– Kunnilla on pysyvä tulorahoitusvaje.
Vuodesta 1997 lähtien kunnille on muodostunut 10 miljardin vaje, josta lainalla on katettu 8,5 miljardia. Loput on rahoitettu omaisuutta myymällä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien verotuotot kasvoivat viime vuonna ennakoitua enemmän, 3,9 prosenttia, mutta toimintamenot sitä joutuisammin. Toimintakate kasvoi 5,2 prosenttia.
Ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikatteet putosivat 400 miljoonaa eli 15 prosenttia edellisvuodesta.
Ongelmallisia eli negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 22, joista 18 oli alle 6 500 asukkaan kuntia. Näissä kunnissa tulot eivät riitä kattamaan vuotuisia toimintamenoja, poistoja ja lainan lyhennyksiä.
Ongelmakuntia on suhteellisen tasaisesti eri puolilla Suomea, eniten kuitenkin Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Lapissa ongelmakuntia on vain yksi.
Isot erot kuntaverossa
Mikäli nykymeno jatkuu, kunnat joutuvat nostamaan veroastettaan.
Kuntaliitossa pelätään kuntalaisten eriarvoisuuden kasvavan. Ero korkeimman ja matalimman kuntaveroasteen välillä on nyt viisi prosenttiyksikköä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistutti, että se merkitsee 3 000 euron kuukausitulolla 1 600 euroa vuodessa. Mikäli pahimmat pelot toteutuvat, ero kasvaa kymmeneen prosenttiin. Silloin lievästi verotetussa kunnassa asuva säästäisi vuodessa bruttokuukausiansion verran verrattuna ankaran verotuksen kunnassa asuvaan verrokkiin.
– Tuskin sellaista yhteiskuntaa siedetään, Mäki-Lohiluoma totesi.
– Kuntien talouden ja velvoitteiden epäsuhta käy sietämättömäksi. Jokaista uutta tehtävää varten resurssit on löydettävä muista tehtävistä. On epäreilua, että kunnat joutuvat arvottamaan lakisääteisiä tehtäviään, hän painotti