Tulppaani käy ravinnoksikin
Maapähkinöiltä maistuvat tulppaanin sipulit käyvät ihmisravinnoksi.
Vesi- ja peltomyyrät rouskuttavat sipuleita myös mielellään, aina riesaksi asti.
Tulppaaneja lasketaan olevan noin 7 000 lajiketta, niistä rekisteröityjä on 5 000.
Tulppaanin sipuli tulee istuttaa noin kolme viikkoa ennen maan routaantumista. Näin se ehtii juurtua.
Sipulien päälle on syytä sirotella lehtikompostimultaa tai keinolannoitetta.
Ulko-olosuhteissa tulppaanien kasvu alkaa huhti-toukokuussa. Lajikkeesta riippuen ne kukkivat aikaisintaan huhtikuun lopulla.
Tulppaania kannattaa lannoittaa myös kukinnan jälkeen, koska tällöin ne aloittavat uusien sipulien kasvattamisen.
Suomen talvea tulppaanit kestävät Oulun ja Rovaniemen korkeudelle asti lukuun ottamatta korkealle jalostettuja lajikkeita.
Kasvitieteilijä Carolus Clusiuksen (1526–1609) katsotaan olleen ensimmäinen tulppaaneita Hollannissa kasvattanut edelläkävijä.
Ensimmäiset Eurooppaan tulleet, aikaisin kukkivat tulppaanit ovat nykytiedon mukaan peräisin Krimiltä.
– Tulppaanista saa hyvän koristeen. Se kestää noin viikon verran, ylipuutarhuri toteaa.
Laineen mukaan tulppaani koetaan helpoksi koristekasviksi, koska se ei vaadi juuri mitään asettelua kukkamaljakkoon. Rotevat ja isot kasvit asettuvat itsestään paikoilleen.
Yli puolet tulppaaneista hankitaan piristykseksi omaan kotiin. Loput ostetaan lahjaksi, tervehdyksiksi ja tuliaisiksi. 60 prosenttia kotitalouksista ostaa tulppaaneja. Kauppapuutarhaliiton mukaan tulppaanin suosion takana ovat kukan keväiset ja pirteät värit.
Tulppaanisesongin huippuhetki ajoittui ystävänpäivään 14. huhtikuuta. Vilkkaimmin tulppaaneja ostetaan perjantaisin ja lauantaisin.
Tulppaani on keskitalven suosituin leikkokukka. Kotimaisia tulppaaneja valmistuu Kauppapuutarhaliiton mukaan noin 50 miljoonaa talven aikana. Talven kestosuosikki on pitänyt ykkössijaa leikkokukkien sarjassa jo vuosikymmenien ajan.
– Muistini mukaan tulppaania oli Suomessa ainakin 1700-luvun loppupuolella. Ruotsiin kukka tuli satakunta vuotta aikaisemmin, Laine kertoo.
– Rekisteröityjä lajikkeita on yli viisituhatta. Sellainenkin tieto on, että vuonna 1620 poimittua lajiketta viljellään edelleen.
Kasvitieteellisessä puutarhassa Turun Ruissalossa on esillä 28 tulppaanilajiketta tämän hiihtolomaviikon ajan. Tulppaaneita esitellään nyt toisen kerran.
Ei pelkoa vieraslajiksi
Laine ei usko, että tulppaani villiintyisi meillä kotoperäisiä kasveja syrjäyttäväksi vieraslajiksi. Suomessa tavataan esimerkiksi ihmisen mukanaan tuomia haitallisia kurtturuusua ja jättiputkea.
Islannissa lupiini on levittäytynyt tuhansien hehtaarien alueelle. Asukkaat ovat kahta mieltä tulokkaasta.
Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa elää Laineen mukaan noin sata villiä tulppaanilajia. Niitä tavataan myös Keski-Euroopassa.
Villitulppaani on peräisin entisen Osmanien valtakunnasta, mutta niitä esiintyy myös Vähässä-Aasiassa jopa todennäköisesti aina Himalajan vuorten juurilla.
”Tulppaaneita tulvillaan”
”Taas on tulppaaneita tulvillaan iloinen Amsterdam” – vanhan iskelmän sanoma pitää edelleen paikkansa. 65 prosenttia tulppaanisipulien kaupasta on alankomaalaisten hallussa.
Lähes kaikki meillä kaupan olevat tulppaanit on viljelty Suomessa. Sipulit tuodaan maahan alkusyksystä. Kukkia ilmestyy joulusta lähtien.
Tuontitulppaanit kestävät maljakossa Maatalouden tutkimuskeskuksen kokeiden mukaan yhdestä kahteen vuorokautta Suomessa kasvatettuja lyhyemmän ajan. Kotimaiset kukat säilyvät perjantaista perjantaihin.
Tulppaani käy ravinnoksikin
Maapähkinöiltä maistuvat tulppaanin sipulit käyvät ihmisravinnoksi.
Vesi- ja peltomyyrät rouskuttavat sipuleita myös mielellään, aina riesaksi asti.
Tulppaaneja lasketaan olevan noin 7 000 lajiketta, niistä rekisteröityjä on 5 000.
Tulppaanin sipuli tulee istuttaa noin kolme viikkoa ennen maan routaantumista. Näin se ehtii juurtua.
Sipulien päälle on syytä sirotella lehtikompostimultaa tai keinolannoitetta.
Ulko-olosuhteissa tulppaanien kasvu alkaa huhti-toukokuussa. Lajikkeesta riippuen ne kukkivat aikaisintaan huhtikuun lopulla.
Tulppaania kannattaa lannoittaa myös kukinnan jälkeen, koska tällöin ne aloittavat uusien sipulien kasvattamisen.
Suomen talvea tulppaanit kestävät Oulun ja Rovaniemen korkeudelle asti lukuun ottamatta korkealle jalostettuja lajikkeita.
Kasvitieteilijä Carolus Clusiuksen (1526–1609) katsotaan olleen ensimmäinen tulppaaneita Hollannissa kasvattanut edelläkävijä.
Ensimmäiset Eurooppaan tulleet, aikaisin kukkivat tulppaanit ovat nykytiedon mukaan peräisin Krimiltä.
lehti 