Hallituspuolueet käynnistävät ensi tiistaina kevään ehkä vaikeimman ratkaisun valmistelun. Maaliskuun lopun kehysriihessä pitäisi päättää sopeutumisesta koko ajan heikkeneviin talousnäkymiin.
Jo näkemykset sopeuttamistoimien suuruudesta ovat kaukana toisistaan. Kokoomus ja valtiovarainministeriö ovat pitäneet esillä noin viiden miljardin euron pakettia, joka koostuisi säästöistä ja lähinnä arvonlisäveron korotuksesta. Vasemmisto on puhunut noin kahdesta miljardista eurosta niin, ettei arvonlisäveroon kosketa, kuten hallitusneuvotteluissakin päätettiin.
Valtiovarainvaliokunnan jäsen kansanedustaja Kari Uotila linjaa perjantaina julkaistussa Vasemmistoliiton uutiskirjeessä, että painopisteenä on oltava elvyttäminen. Työpaikkoja ja kasvua lisääviä toimia on synnytettävä lisää.
– Kovaotteiset leikkaukset hidastaisivat ennestään hidasta kasvua, ja tämä näkyisi työttömyyden kasvuna.
Sopeuttamisessa Uotila pitää olennaisena veropohjan laajentamista.
– Progressiota on kyettävä lisäämään pääomatulojen ja rikkaiden verotusta lisäämällä. Kaikkein heikommin toimeen tulevien elämisen ehtoja ei tule heikentää, korostaa Uotila.
Kreikasta äänestys keskiviikkona
Tiistaina eduskunta keskustelee euromaiden uudesta tukipaketista Kreikalle hallituksen tiedonannon pohjalta. Eduskunta päättää sen hyväksymisestä keskiviikkona.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on uutiskirjeen mukaan katsonut valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen tehneen ”naisen työn” neuvotellessaan Suomelle vakuudet ja saadessaan myös yksityisiä sijoittajia mukaan tukipaketin tekoon.
Silti tukipaketti myös epäilyttää ryhmää. Tarjollakin onkin pelkästään huonoja vaihtoehtoja.
Kansanedustaja Risto Kalliorinne toteaa Vasemmistoliiton uutiskirjeessä, että eroaminen eurosta tarkoittaisi vielä entistäkin suurempaa kurjuutta kreikkalaisille. Suomelle se merkitsisi inflaation kiihtymistä, mikä tuntuisi eniten vähätuloisten kukkarossa.
– Argentiinan tapainen velkasaneeraus ei sovellu Kreikkaan, koska sen elinkeinorakenne on toinen.
Ehtona korruption kitkeminen
Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä on haettava se ratkaisu, joka on suomalaisten kannalta vähiten huono.
– Riskit ovat edelleen valitettavan isot, jotta mittavampiin toimiin löytyisi Euroopasta tukea. Olemme tehneet kuitenkin kaikkemme, jotta sijoittajavastuu realisoituisi ja myös Kreikan kansan tilanne otettaisiin maan säästötoimissa huomioon.
Tukipaketin ehtoihin suuressa valiokunnassa perehtynyt Annika Lapintie toteaa, että rahaa ei Kreikan valtiolle anneta myönteisen tukipäätöksenkään jälkeen noin vain. Ehtoihin on kytketty verotuksen korjaaminen ja korruption kitkeminen. Juuri korruptio on yksi syy maan ahdinkotilaan.
Lapintie pitää hyvänä sitä, että Kreikka kohdentaa säästöjä puolustusmenoihin ja asehankintoihin.
uutiskirje 
