Urpilainen sanoi lauantaina, että verorasitus on mitoitettava maksukyvyn mukaan.
– Niiden, joilla on runsaasti tuloja ja varallisuutta, on perusteltua osallistua nykyistä suuremmalla osuudella yhteisiin talkoisiin, hän totesi.
– Lisäksi kaikkein eniten ansaitseville, yli 100 000 euron kerholle on lisättävä määräaikainen uusi tuloveroluokka. Tämä solidaarisuusvero on yksi tavoitteemme kehysriihessä.
Ihokkaat jakoon
Urpilaisen linja ei ole kaukana hallituksen toisen vasemmistopuolueen vasemmistoliiton ajamasta linjasta. Vasemmistoliitosta on esitetty solidaarisuusveroa. Sitä tarjosi esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie viime syksynä. Hänen esityksessään solidaarisuusvero koski niin ansio- kuin pääomatuloja.
Myös valtiovarainvaliokunnan jäsen kansanedustaja Kari Uotila piti viime perjantaina sopeuttamisessa olennaisena veropohjan laajentamista.
– Progressiota on kyettävä lisäämään pääomatulojen ja rikkaiden verotusta lisäämällä. Kaikkein heikommin toimeen tulevien elämisen ehtoja ei tule heikentää, Uotila linjasi vasemmistoliiton uutiskirjeessä.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) pohjusti SDP:n näkökulmaa jo valtiopäivien avajaispuheessaan kuun alussa.
– Niiltä, joilla on useampi ihokas, tullaan nyt vakavasti kysymään, ovatko he valmiita luopumaan jostakin niiden hyväksi, joiden ihokkaan myrskytuuli on vienyt, Heinäluoma maalaili tuolloin.
Säästäminen ei riitä
Urpilainen totesi lauantaina lisäksi, että ylipäätään talouspolitiikan suuntaa on tarkistettava maaliskuussa pidettävässä hallituksen kehysriihessä. Hän muistutti, että Suomi selviää ainoastaan kasvulla.
– Tätä ahdinkoa ei säästämällä nujerreta. Päinvastoin liian raju säästäminen vain pahentaisi tilannetta, Urpilainen sanoi SDP:n puheenjohtajapäivillä.
– Kultainen keskitie on työllisyydelle ja oikeudenmukaisuudelle paras vaihtoehto. Työllisyys tarvitsee kannustimia. SDP:llä on mahdollisuus koota palkansaajien ja pienyrittäjien allianssi työllisyyttä tukevan verolinjan taakse.
Urpilainen totesi, että vyötäkin on kiristettävä, mutta ei niin tiukalle, että kasvu ja työllisyyskehitys tukehtuvat.
– Siksi nyt on sanottava selvä ei niille, jotka vaativat kasvua ja uusia työpaikkoja tukahduttavaa viiden miljardin euron sopeutusta.
Myös Uotila painotti, että painopisteenä on oltava elvyttäminen. Työpaikkoja ja kasvua lisääviä toimia on synnytettävä lisää.
– Kovaotteiset leikkaukset hidastaisivat ennestään hidasta kasvua, ja tämä näkyisi työttömyyden kasvuna, Uotila totesi.
Rakenteisiin muutoksia
Urpilainen vaati kehysriiheltä rakenteellisista muutoksista, joilla pienennetään kestävyysvajetta. Keinoista hän mainitsi työurien pidentämisen työttömyyttä vähentämällä ja parantamalla työelämän laatua.
Hän totesi myös vuoden 2005 eläkeuudistuksen olleen menestystarina.