”Ei näyttöä ydinaseohjelmasta”
Sanomalehti The New York Timesin (NYT) runsas viikko sitten julkaiseman artikkelin mukaan Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisilla ei ole mitään varmaa näyttöä siitä, että Iran olisi päättänyt rakentaa ydinaseen.
Lehden mukaan Yhdysvaltain tiedusteluelimet ovat viime aikoina arvioineet, että niiden vuonna 2007 raportoima päätelmä pitää edelleen paikkansa: Iran keskeytti ydinaseohjelmansa jo vuonna 2003.
”Yhdysvaltain, Israelin ja Euroopan tiedusteluviranomaisilla ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö Iran olisi rikastanut ydinpolttoainetta ja kehittänyt ydinaseelle välttämätöntä infrastruktuuria,” jatkaa NYT. Mutta CIA:n ja muiden amerikkalaisten tiedusteluvirastojen mukaan Iran ei ole vielä päättänyt, aloittaako uudelleen ydintaistelukärjen kehittämiseen tähtäävä ohjelma.
Esimerkiksi israelilaiset eivät ole samaa mieltä, ja he vihjaavat CIA:n varovan nyt tekemästä samoja virheitä kuin kymmenen vuotta sitten Irakin väitettyjen joukkotuhoaseiden suhteen.
Yhtenä mahdollisena selityksenä ydinpolttoaineen rikastamiselle osa amerikkalaisista asiantuntijoista näkee sen, että Iran pitää yllä ”strategista moniselitteisyyttä” eli kylvää tarkoituksella epätietoisuutta ydinhankkeistaan. Tällä se haluaisi vahvistaa alueellista vaikutusvaltaansa. KU
Iranin ydinohjelmasta siinnyt sodan uhka on yhä mahdollista torjua neuvotteluteitse. Näin arvioi konfliktien torjuntaan erikoistunut International Crisis Group (ICG) tuoreessa raportissaan.
ICG:n mukaan Iranin tulisi myöntyä täysimittaisiin kansainvälisiin turvajärjestelyihin, jotka takaisivat, ettei sen ydinohjelmaa käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.
Kaikki asiaa koskevat aiemmat epäselvyydet tulisi myös selvittää, ja Iranin pitäisi vaihtaa nykyiset 20-prosenttisen uraaninsa varastot ulkomailla valmistettuihin ydinpolttoainesauvoihin.
Vastineeksi Yhdysvallat ja Eurooppa purkaisivat asteittain pakotteet ja tunnustaisivat Iranin oikeuden rikastaa viisiprosenttista uraania.
Painostus epäonnistuu
ICG kehottaa Yhdysvaltoja ja Eurooppaa ottamaan oppia Turkin tavasta lähestyä Irania. Se tarkoittaisi vakavia neuvotteluja lännen tähän asti yrittämien eristämisen, pakotteiden, sabotoinnin ja sodalla uhkailun sijasta.
ICG:n mielestä Iran on sitoutettava mukaan neuvotteluihin kaikilla tasoilla. Kumppaneina tulisi olla länsimaiden ohella nousevia talousmahteja, joihin Iran tuntee suurempaa läheisyyttä.
”Taloudellinen painostus on parhaimmillaan tuloksetonta ja pahimmillaan se johtaa päinvastaisiin tuloksiin kuin oli tarkoitus,” raportti tiivistää. Se kehottaa esittämään Teheranille realistisen ehdotuksen.
Pakotteiden onnistumista on vaikea kuvitella, ja sotilaallisten toimien seuraukset kauhistuttavat, sanotaan raportissa, joka tuomitsee molemmat vaihtoehdot epäonnistuneiksi.
Ulospääsyä etsitään
Israelin mahdollinen hyökkäys Iranin ydinlaitoksia vastaan on ollut viime aikoina ilmassa.
Yhdysvalloissa Israelin-mieliset kongressiedustajat painostavat presidentti Barack Obamaa kovempiin otteisiin Irania vastaan. Niihin kuuluisi merivoimien läsnäolon vahvistaminen Persianlahdella.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on tehnyt hiljan kaksi tarkastusmatkaa Iraniin, mutta ei päässyt kaikkiin haluamiinsa kohteisiin.
Viime kuukausien jännittyneeseen tilanteeseen on etsitty ulospääsyä eri tahoilla. Jopa kovasta linjasta tunnettu Obaman entinen Iranin-asioiden avustaja Dennis Ross esitti hiljan samansuuntaisia sovintotoimia kuin ICG:n raportissa.
Turkki avainasemassa
Myönteistä on myös Iranin lupaus palata neuvottelupöytään kuuden valtion ryhmän kanssa. Se käsittää YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet Britannian, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvallat sekä lisäksi Saksan. Tarkkailijat uskovat, että neuvottelut alkavat maalis- tai huhtikuussa todennäköisesti Istanbulissa.
ICG muistuttaa, että Turkilla on hyödyllistä kokemusta vuodelta 2010, jolloin se yritti Brasilian avustuksella rakentaa luottamusta Iranin kanssa.
Tuolloin Yhdysvallat ja EU torjuivat laaditun ehdotuksen, mutta sittemmin Turkki on tehnyt paljon yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa arabikevään tiimoilla. Turkin pääministeristä Recep Tayyip Erdoganista on tullut Obamalle mieluisa kumppani.
Turkin luottamusta Iranin silmissä taas on lisännyt sen asettuminen laajoja pakotteita vastaan ja vuoropuhelun kannalle, kuten Venäjä ja Kiina, ICG huomauttaa.
Raportin mukaan Turkki ei hyväksyisi Iranin ydinasetta. ”Mutta se ymmärtää paremmin näkemystä, jonka mukaan länsi ei voi sanella, kenellä saa olla ydinaseita ja kenellä ei.”
”Ei näyttöä ydinaseohjelmasta”
Sanomalehti The New York Timesin (NYT) runsas viikko sitten julkaiseman artikkelin mukaan Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisilla ei ole mitään varmaa näyttöä siitä, että Iran olisi päättänyt rakentaa ydinaseen.
Lehden mukaan Yhdysvaltain tiedusteluelimet ovat viime aikoina arvioineet, että niiden vuonna 2007 raportoima päätelmä pitää edelleen paikkansa: Iran keskeytti ydinaseohjelmansa jo vuonna 2003.
”Yhdysvaltain, Israelin ja Euroopan tiedusteluviranomaisilla ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö Iran olisi rikastanut ydinpolttoainetta ja kehittänyt ydinaseelle välttämätöntä infrastruktuuria,” jatkaa NYT. Mutta CIA:n ja muiden amerikkalaisten tiedusteluvirastojen mukaan Iran ei ole vielä päättänyt, aloittaako uudelleen ydintaistelukärjen kehittämiseen tähtäävä ohjelma.
Esimerkiksi israelilaiset eivät ole samaa mieltä, ja he vihjaavat CIA:n varovan nyt tekemästä samoja virheitä kuin kymmenen vuotta sitten Irakin väitettyjen joukkotuhoaseiden suhteen.
Yhtenä mahdollisena selityksenä ydinpolttoaineen rikastamiselle osa amerikkalaisista asiantuntijoista näkee sen, että Iran pitää yllä ”strategista moniselitteisyyttä” eli kylvää tarkoituksella epätietoisuutta ydinhankkeistaan. Tällä se haluaisi vahvistaa alueellista vaikutusvaltaansa. KU
uutiskirje 
