– Se on tosi hurja summa, vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila sanoo. Hän on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen.
– Heitto laskelmassa on yllättävän iso, mutta onneksi näin päin.
Hyvä, ettei summia lyöty lukkoon
Taloushan kasvoi viime vuonna yllättävän hyvin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi maanantaina Kansan Uutisissa, että 3,5 miljardin euron ylimääräisen verokertymän pitäisi vaikuttaa jo hallituksen kehysriihen päätöksiin valtion sopeuttamistarpeesta. Hänestä puheet 3,5 – 5 miljardin euron säästämisestä tulisi haudata. Verokertymä kasvoi 13,3 prosenttia edellisvuodesta.
Uotila pitää hyvänä sitä, että hallitus ei kehysriihimenettelyn aloittaneessa strategiaseminaarissaan viime viikon alussa asettanut vielä summia, jotka valtiotalouden sopeuttaminen vaatisi. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) varoitteli eduskuntaa siitä, että joudutaan sopeuttamaan ja säästämään, kun antoi valtiopäivien alussa selvityksensä maan taloudesta.
– Nyt on erityisen hyvä odottaa valtiovarainministeriön seuraava talousennuste ennen kuin lyödään summia lukkoon, Uotila sanoo.
– Taloushan kasvoi viime vuonna yllättävän hyvin ihan loppuvuotta lukuunottamatta.
Poliittisesti mahdottomia vaatimuksia
Uotila varoittaa liiallisesta säästämisestä.
– Jopa ilman verotulojen positiivista kasvuennustetta puheet 3,5 – 5 miljardin euron sopeuttamistarpeesta ovat suoraan sanoen poliittisesti ihan mahdottomia tai vähintään erittäin haastavia, kun muistaa, kuinka vaikea on ollut saada kokoon hallitusohjelmassa sovittu 2,5 miljardin sopeutus, Uotila sanoo.
– Lisäksi pitää pohtia, ovatko ne edes talous- ja suhdannepoliittisesti järkeviä. Ei ole syytä ampua omaan polveen sellaisilla säästö- ja veropäätöksillä, jotka hyydyttävät maan taloutta.
Tuloerojen kaventaminen tärkeämpää
Uotilan mielestä on syytä pohtia uudelleen, pitääkö toteuttaa pilkulleen hallitusohjelman kirjaus siitä, että valtionvelka tulee saada taitettua selkeään laskuun kuluvalla vaalikaudella ja alijäämä alle prosentin.
– Onko vaatimukset pakko toteuttaa, jos joudutaan tekemään niin kovia päätöksiä, että ne hyydyttävät taloutta ja työllisyyttä, hän kysyy ja muistuttaa siitä, että hallitusohjelmalla on sitouduttu myös pyrkimään kohti eriarvoisuuden vähentämistä ja tuloerojen kaventamista.
– Ne ovat vasemmistoliitolle tärkeämpiä tavoitteita kuin nämä perälaudat.
Uotila kuitenkin myöntää, että joitakin veroratkaisuja ja säästöpäätöksiä jouduttaneen tekemään.
– Mutta lisäksi on syytä arvioida, onko mahdollista irrottaa resursseja elvyttämiseen, jotta talouden pyörät pyörisivät.
Lainojen lyhentämiseen?
– Varmasti se vahvistaa valtion kassaa ja antaa tilaa hoitaa velanmaksua paremmin, Uotila arvioi 3,5 miljardin yllätystuloa.
Hän toteaa, että summan suuruus herättää ”tietysti” kysymyksen siitä, miten viime vuoden verotuloarvio asetettiin. Hän muistuttaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksestä, joka käsitteli valtiovarainministeriön verotuloarvioita pitkällä aikavälillä. Siinä todettiin, että systemaattista aliarviointia ei ilmennyt.
– Heittoja näköjään vain tulee ja varmasti taustalla on on automaattinen varovaisuusperiaate.