KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Leikkauksilla luodaan uusi Eurooppa

Leikkauspolitiikalla muotoillaan uutta Eurooppaa, sanoo Alex Demirovic (oikealla). Andrew Kliman ihmettelee, miksi Euroopassa vastustetaan kapitalismia, muttei haluta siitä eroon.

Leikkauspolitiikalla muotoillaan uutta Eurooppaa, sanoo Alex Demirovic (oikealla). Andrew Kliman ihmettelee, miksi Euroopassa vastustetaan kapitalismia, muttei haluta siitä eroon. Kuva: Jarmo Lintunen

Tarjolla matalat palkat, mitättömät tulonsiirrot ja niukka sosiaaliturva.

Antti Ronkainen
17.3.2012 10.00
Fediverse-instanssi:

Lehman Brothersin konkurssi syyskuussa 2008 vei maailmantalouden kriisin, josta ei olla vieläkään selvitty. Kymmenien tuhansien miljardien tukiaisista huolimatta talouskasvu on vain näennäistä. Euroalueen kasvuvauhti on 1,4 prosenttia työttömyyden ollessa yli 10 prosenttia. Yhdysvalloissa vastaavat luvut 2,8 ja 8,3 prosenttia.

Mistä nämä vanhaa ja uutta mannerta rienaavat kriisit johtuvat?

Professorit Alex Demirovic Berliinin yliopistolta ja Andrew Kliman New Yorkin Pacen yliopistosta käsittelivät Tampereella ja Helsingissä järjestetyssä kaksipäiväisessä seminaarissa kriisin historiallisia syitä, konkreettisia seurauksia ja poliittisia vaihtoehtoja.

Miksi Euroopassa kritisoidaan niin paljon kapitalismia, muttei haluta päästä siitä eroon?

Kaksi tulkintaa “talouskriisin” syistä

Demirovicin mukaan kriisin taloudellinen syy on tuottavuuden laskussa, johon on vastattu finanssimarkkinoiden vapauttamisella. Käännekohta on 1980-luku, josta lähtien finanssisektori on dominoinut reaalituotantoa. Pankkisektorin tarjoamat korkeammat voitot houkuttelivat sijoituksia pois tuottavasta toiminnasta: suuryritysten voitoista suurin osa tulee nykyisin pörssisijoittamisesta.

Nämä järjestelyt tuottivat suuria voittoja ja saivat aikaan merkittävää kasvua tietyillä sektoreilla, mutta tämän järjestelmän kestämättömyys alkoi näkyä vuoden 2001 IT-kuplassa. Lopullisesti kupla puhkesi vuoden 2008 finanssikriisissä.

Andrew Kliman haastaa Alex Demirovicin esittämän perinteisen tulkinnan talouskriisistä ja uusliberalismista.

Hänen mukaansa käännekohta maailmantaloudessa huonompaan tapahtui jo 1970-luvulla. 1969 tuloerot kääntyivät Yhdysvalloissa kasvuun ja julkiset investoinnit laskuun. Sekä valtio että kotitaloudet alkoivat velkaantua. Vuoden 1971 kuntakannasta irtoamista seurasi öljyn hinnannousu ja kolmannen maailman velkaantuminen. Vuosien 1974–75 kriisistä alkoi paitsi maailman bruttokansantuotteen kasvun, myös Yhdysvaltain palkkatason kasvun, hidastuminen.

Klimanin väite on, että yhdysvaltalaisten yritysten voittoasteet (voitot jaettuna kokonaisinvestoinneilla) eivät ole 1970-luvun jälkeisistä tuotannon ja finanssimarkkinoiden uudelleenjärjestelyistä huolimatta palautuneet kestävälle tasolle.

Uusliberalismi ei ole kyennyt synnyttämään suurempia voittoja, joita oltaisiin sijoitettu tuottavan toiminnan sijaan finanssimarkkinoille. Täten kriisi ei johdu finansialisaatiosta vaan kapitalismin sisäisistä ristiriidoista, joihin on vastattu viimeiset vuosikymmenet velkaantumalla.

Leikkauspolitiikan vaikutukset

Kriisin puhjettua valtiot ovat pelastaneet pankkisektorin velkarahalla samalla kun ne ovat sitoutuneet säästöohjelmiin velkaantumisen pysäyttämiseksi. Säästöohjelmista huolimatta Kreikan velkaantuminen jatkaa kasvuaan samalla kun talous on kääntynyt laskuun.

Miksi leikkauspolitiikka halutaan ulottaa koko Eurooppaan, vaikka sen onnistuminen näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä?

– Taustalla on intuitiivinen käsitys, että velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin. Menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen eivät kuitenkaan tule vakuuttamaan loputtomiin luotottajia valtioiden takaisinmaksukyvystä. Lopputulos on päinvastainen mihin pyrittiin, Kliman toteaa.

– Leikkauspolitiikalla voidaan muotoilla Eurooppa uudelleen matalien palkkojen, mitättömien tulonsiirtojen ja niukan sosiaaliturvan maanosaksi. Teollinen pääoma ja finanssipääoma hakevat uutta muotoa, jonka avulla turvataan Saksan kilpailukyky jatkossakin, Demirovic summaa.

Euroopan laajuinen vastarinta

Demirovicin mukaan saksalaista keskustelua poliittisista vaihtoehdoista on oleellisesti heikentänyt ammattiyhdistysliike, joka on hallituksen ja pankkisektorin kanssa ollut keskeisessä roolissa kriisiin vastaamisessa. Hänen mukaansa on oleellista, kuinka saada ammattiliittojen jäsenet mobilisoitua osaksi laajempaa vasemmistolaista vastarintaa tilanteessa, jossa ay-liike on hyväksynyt palkkojen alentamiset ja työvoiman tehostamiset kilpailukyvyn takaamiseksi.

Toinen kysymys on, kuinka saada esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa heränneiden demokratialiikkeiden välille tiiviimpää yhteistyötä ja kuinka kasvattaa kansallisella tasolla virinnyt vastarinta ylikansalliseksi. Hänen mukaansa on oleellista nähdä kuinka eri kriisit liittyvät toisiinsa ja kuinka esimerkiksi ympäristö-, ammattiyhdistys- ja demokratialiikkeiden aktiivit olisi saatavissa yhteisten tavoitteiden taakse:

– Tähänastiset toimenpiteet ovat palvelleet luotottajien, sijoittajien ja keinottelijoiden intressejä. Meidän on löydettävä keinoja sanoa ei. Mikäli mikään ei muutu, seurauksena on ympäristökatastrofi, epävakauden lisääntyminen Euroopassa, koulutuksen epätasa-arvoistuminen, työväestön aseman huononeminen ja kriisin jatkuminen.

Laajempi Demirovicin ja Klimanin haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.3.

Seminaarin alustukset kokonaisuudessaan tästä linkistä. Tarkemmin Klimanin perusteluihin voi tutustua Kurssi kohti konkurssia -teoksen artikkelissa Ilmiasu ja olemus.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton kampanjateltta Oulun Rotuaarilla kesäkuussa 2026.

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jonka kannatus on kasvanut jokaisella vuosineljänneksellä. Kolmannen neljänneksen kannatusmittausten keskiarvo näyttää vasemmistoliitolle 11,3 prosentin kannatusta, korkeampaa kannatusta kuin vasemmistoliitto on koskaan eduskuntavaaleissa saanut.

Gallupmonitori 3: Vasemmistoliiton kannatus on ennätystasolla ja kasvaa

Itämeren avainlajeihin kuuluva rakkolevä ei viihdy sameassa vedessä. Vihreä siirtymä voi uhata herkkiä meriekosysteemejä muun muassa merituulivoiman rakentamisen kautta.

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Uusimmat

Tuomas Lius iskee tuutin täydeltä jännitystä, seikkailua ja huumoria, mutta Routaan kaadetuissa on myös vakava huoli kännyköihinsä katoavista nuorista

Lehtikioski Limassa, Perussa. Latinalaisessa Amerikassa suurin muutos näkyy painetussa lehdistössä. Radio ja televisio tavoittavat edelleen laajan yleisön, vaikka niiden merkitys uutislähteinä vähenee.

Printti vaihtui someen Latinalaisessa Amerikassa

Ferdinand Wafula (vasemmalla) kertoo viljelijöille koetuloksista opintovierailulla Makuenissa Keniassa.

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

Irene Barrera kotinsa ulkopuolella. Osuuskuntamalli tarjoaa pienituloisille perheille mahdollisuuden omaan kotiin. El Salvadorissa rakennetaan uusia asuntoja, mutta suuri osa niistä on liian kalliita niille, jotka asuntoa eniten tarvitsisivat.

Asuntojen hinnat ovat karanneet paikallisten ulottumattomiin El Salvadorissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
02

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
03

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

 
04

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

 
05

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Juonen juhlaa Talven sotureilla säväyttäneen Olivier Norekin ensimmäisessä suomennetussa rikosromaanissa Syvyyden vartijat

19.09.2026

Himalajan jäätiköt muuttuvat epävakaiksi – Nepalin tuhotulva paljasti varoitusjärjestelmän aukot

19.09.2026

Saksassa luvassa seuraavat järistysvaalit – Berliinissä vasemmisto kiinni suurimman puolueen paikassa

18.09.2026

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa, mutta harvalla on varaa terveelliseen ruokaan

18.09.2026

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

18.09.2026

Gallupmonitori 3: Vasemmistoliiton kannatus on ennätystasolla ja kasvaa

18.09.2026

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä

17.09.2026

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

16.09.2026

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

16.09.2026

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

16.09.2026

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

16.09.2026

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset