KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Leikkauksilla luodaan uusi Eurooppa

Leikkauspolitiikalla muotoillaan uutta Eurooppaa, sanoo Alex Demirovic (oikealla). Andrew Kliman ihmettelee, miksi Euroopassa vastustetaan kapitalismia, muttei haluta siitä eroon.

Leikkauspolitiikalla muotoillaan uutta Eurooppaa, sanoo Alex Demirovic (oikealla). Andrew Kliman ihmettelee, miksi Euroopassa vastustetaan kapitalismia, muttei haluta siitä eroon. Kuva: Jarmo Lintunen

Tarjolla matalat palkat, mitättömät tulonsiirrot ja niukka sosiaaliturva.

Antti Ronkainen
17.3.2012 10.00

Lehman Brothersin konkurssi syyskuussa 2008 vei maailmantalouden kriisin, josta ei olla vieläkään selvitty. Kymmenien tuhansien miljardien tukiaisista huolimatta talouskasvu on vain näennäistä. Euroalueen kasvuvauhti on 1,4 prosenttia työttömyyden ollessa yli 10 prosenttia. Yhdysvalloissa vastaavat luvut 2,8 ja 8,3 prosenttia.

Mistä nämä vanhaa ja uutta mannerta rienaavat kriisit johtuvat?

Professorit Alex Demirovic Berliinin yliopistolta ja Andrew Kliman New Yorkin Pacen yliopistosta käsittelivät Tampereella ja Helsingissä järjestetyssä kaksipäiväisessä seminaarissa kriisin historiallisia syitä, konkreettisia seurauksia ja poliittisia vaihtoehtoja.

Miksi Euroopassa kritisoidaan niin paljon kapitalismia, muttei haluta päästä siitä eroon?

Kaksi tulkintaa “talouskriisin” syistä

Demirovicin mukaan kriisin taloudellinen syy on tuottavuuden laskussa, johon on vastattu finanssimarkkinoiden vapauttamisella. Käännekohta on 1980-luku, josta lähtien finanssisektori on dominoinut reaalituotantoa. Pankkisektorin tarjoamat korkeammat voitot houkuttelivat sijoituksia pois tuottavasta toiminnasta: suuryritysten voitoista suurin osa tulee nykyisin pörssisijoittamisesta.

Nämä järjestelyt tuottivat suuria voittoja ja saivat aikaan merkittävää kasvua tietyillä sektoreilla, mutta tämän järjestelmän kestämättömyys alkoi näkyä vuoden 2001 IT-kuplassa. Lopullisesti kupla puhkesi vuoden 2008 finanssikriisissä.

Andrew Kliman haastaa Alex Demirovicin esittämän perinteisen tulkinnan talouskriisistä ja uusliberalismista.

Hänen mukaansa käännekohta maailmantaloudessa huonompaan tapahtui jo 1970-luvulla. 1969 tuloerot kääntyivät Yhdysvalloissa kasvuun ja julkiset investoinnit laskuun. Sekä valtio että kotitaloudet alkoivat velkaantua. Vuoden 1971 kuntakannasta irtoamista seurasi öljyn hinnannousu ja kolmannen maailman velkaantuminen. Vuosien 1974–75 kriisistä alkoi paitsi maailman bruttokansantuotteen kasvun, myös Yhdysvaltain palkkatason kasvun, hidastuminen.

Klimanin väite on, että yhdysvaltalaisten yritysten voittoasteet (voitot jaettuna kokonaisinvestoinneilla) eivät ole 1970-luvun jälkeisistä tuotannon ja finanssimarkkinoiden uudelleenjärjestelyistä huolimatta palautuneet kestävälle tasolle.

Uusliberalismi ei ole kyennyt synnyttämään suurempia voittoja, joita oltaisiin sijoitettu tuottavan toiminnan sijaan finanssimarkkinoille. Täten kriisi ei johdu finansialisaatiosta vaan kapitalismin sisäisistä ristiriidoista, joihin on vastattu viimeiset vuosikymmenet velkaantumalla.

Leikkauspolitiikan vaikutukset

Kriisin puhjettua valtiot ovat pelastaneet pankkisektorin velkarahalla samalla kun ne ovat sitoutuneet säästöohjelmiin velkaantumisen pysäyttämiseksi. Säästöohjelmista huolimatta Kreikan velkaantuminen jatkaa kasvuaan samalla kun talous on kääntynyt laskuun.

Miksi leikkauspolitiikka halutaan ulottaa koko Eurooppaan, vaikka sen onnistuminen näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä?

– Taustalla on intuitiivinen käsitys, että velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin. Menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen eivät kuitenkaan tule vakuuttamaan loputtomiin luotottajia valtioiden takaisinmaksukyvystä. Lopputulos on päinvastainen mihin pyrittiin, Kliman toteaa.

– Leikkauspolitiikalla voidaan muotoilla Eurooppa uudelleen matalien palkkojen, mitättömien tulonsiirtojen ja niukan sosiaaliturvan maanosaksi. Teollinen pääoma ja finanssipääoma hakevat uutta muotoa, jonka avulla turvataan Saksan kilpailukyky jatkossakin, Demirovic summaa.

Euroopan laajuinen vastarinta

Demirovicin mukaan saksalaista keskustelua poliittisista vaihtoehdoista on oleellisesti heikentänyt ammattiyhdistysliike, joka on hallituksen ja pankkisektorin kanssa ollut keskeisessä roolissa kriisiin vastaamisessa. Hänen mukaansa on oleellista, kuinka saada ammattiliittojen jäsenet mobilisoitua osaksi laajempaa vasemmistolaista vastarintaa tilanteessa, jossa ay-liike on hyväksynyt palkkojen alentamiset ja työvoiman tehostamiset kilpailukyvyn takaamiseksi.

Toinen kysymys on, kuinka saada esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa heränneiden demokratialiikkeiden välille tiiviimpää yhteistyötä ja kuinka kasvattaa kansallisella tasolla virinnyt vastarinta ylikansalliseksi. Hänen mukaansa on oleellista nähdä kuinka eri kriisit liittyvät toisiinsa ja kuinka esimerkiksi ympäristö-, ammattiyhdistys- ja demokratialiikkeiden aktiivit olisi saatavissa yhteisten tavoitteiden taakse:

– Tähänastiset toimenpiteet ovat palvelleet luotottajien, sijoittajien ja keinottelijoiden intressejä. Meidän on löydettävä keinoja sanoa ei. Mikäli mikään ei muutu, seurauksena on ympäristökatastrofi, epävakauden lisääntyminen Euroopassa, koulutuksen epätasa-arvoistuminen, työväestön aseman huononeminen ja kriisin jatkuminen.

Laajempi Demirovicin ja Klimanin haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.3.

Seminaarin alustukset kokonaisuudessaan tästä linkistä. Tarkemmin Klimanin perusteluihin voi tutustua Kurssi kohti konkurssia -teoksen artikkelissa Ilmiasu ja olemus.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

Uusimmat

Veronika Honkasalo puhuu eduskunnan täysitunnossa. Vieressä seuraavat vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä.

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

Suomea johtavat tällä hetkellä miespresidentti ja miespääministeri, mutta enemmistö ministereistä on naisia.

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2025.

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

Minja Koskela kritisoi valtiovarainministerin toimia.

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään