KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Leikkauksilla luodaan uusi Eurooppa

Leikkauspolitiikalla muotoillaan uutta Eurooppaa, sanoo Alex Demirovic (oikealla). Andrew Kliman ihmettelee, miksi Euroopassa vastustetaan kapitalismia, muttei haluta siitä eroon.

Leikkauspolitiikalla muotoillaan uutta Eurooppaa, sanoo Alex Demirovic (oikealla). Andrew Kliman ihmettelee, miksi Euroopassa vastustetaan kapitalismia, muttei haluta siitä eroon. Kuva: Jarmo Lintunen

Tarjolla matalat palkat, mitättömät tulonsiirrot ja niukka sosiaaliturva.

Antti Ronkainen
17.3.2012 10.00
Fediverse-instanssi:

Lehman Brothersin konkurssi syyskuussa 2008 vei maailmantalouden kriisin, josta ei olla vieläkään selvitty. Kymmenien tuhansien miljardien tukiaisista huolimatta talouskasvu on vain näennäistä. Euroalueen kasvuvauhti on 1,4 prosenttia työttömyyden ollessa yli 10 prosenttia. Yhdysvalloissa vastaavat luvut 2,8 ja 8,3 prosenttia.

Mistä nämä vanhaa ja uutta mannerta rienaavat kriisit johtuvat?

Professorit Alex Demirovic Berliinin yliopistolta ja Andrew Kliman New Yorkin Pacen yliopistosta käsittelivät Tampereella ja Helsingissä järjestetyssä kaksipäiväisessä seminaarissa kriisin historiallisia syitä, konkreettisia seurauksia ja poliittisia vaihtoehtoja.

Miksi Euroopassa kritisoidaan niin paljon kapitalismia, muttei haluta päästä siitä eroon?

Kaksi tulkintaa “talouskriisin” syistä

Demirovicin mukaan kriisin taloudellinen syy on tuottavuuden laskussa, johon on vastattu finanssimarkkinoiden vapauttamisella. Käännekohta on 1980-luku, josta lähtien finanssisektori on dominoinut reaalituotantoa. Pankkisektorin tarjoamat korkeammat voitot houkuttelivat sijoituksia pois tuottavasta toiminnasta: suuryritysten voitoista suurin osa tulee nykyisin pörssisijoittamisesta.

Nämä järjestelyt tuottivat suuria voittoja ja saivat aikaan merkittävää kasvua tietyillä sektoreilla, mutta tämän järjestelmän kestämättömyys alkoi näkyä vuoden 2001 IT-kuplassa. Lopullisesti kupla puhkesi vuoden 2008 finanssikriisissä.

Andrew Kliman haastaa Alex Demirovicin esittämän perinteisen tulkinnan talouskriisistä ja uusliberalismista.

Hänen mukaansa käännekohta maailmantaloudessa huonompaan tapahtui jo 1970-luvulla. 1969 tuloerot kääntyivät Yhdysvalloissa kasvuun ja julkiset investoinnit laskuun. Sekä valtio että kotitaloudet alkoivat velkaantua. Vuoden 1971 kuntakannasta irtoamista seurasi öljyn hinnannousu ja kolmannen maailman velkaantuminen. Vuosien 1974–75 kriisistä alkoi paitsi maailman bruttokansantuotteen kasvun, myös Yhdysvaltain palkkatason kasvun, hidastuminen.

Klimanin väite on, että yhdysvaltalaisten yritysten voittoasteet (voitot jaettuna kokonaisinvestoinneilla) eivät ole 1970-luvun jälkeisistä tuotannon ja finanssimarkkinoiden uudelleenjärjestelyistä huolimatta palautuneet kestävälle tasolle.

Uusliberalismi ei ole kyennyt synnyttämään suurempia voittoja, joita oltaisiin sijoitettu tuottavan toiminnan sijaan finanssimarkkinoille. Täten kriisi ei johdu finansialisaatiosta vaan kapitalismin sisäisistä ristiriidoista, joihin on vastattu viimeiset vuosikymmenet velkaantumalla.

Leikkauspolitiikan vaikutukset

Kriisin puhjettua valtiot ovat pelastaneet pankkisektorin velkarahalla samalla kun ne ovat sitoutuneet säästöohjelmiin velkaantumisen pysäyttämiseksi. Säästöohjelmista huolimatta Kreikan velkaantuminen jatkaa kasvuaan samalla kun talous on kääntynyt laskuun.

Miksi leikkauspolitiikka halutaan ulottaa koko Eurooppaan, vaikka sen onnistuminen näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä?

– Taustalla on intuitiivinen käsitys, että velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin. Menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen eivät kuitenkaan tule vakuuttamaan loputtomiin luotottajia valtioiden takaisinmaksukyvystä. Lopputulos on päinvastainen mihin pyrittiin, Kliman toteaa.

– Leikkauspolitiikalla voidaan muotoilla Eurooppa uudelleen matalien palkkojen, mitättömien tulonsiirtojen ja niukan sosiaaliturvan maanosaksi. Teollinen pääoma ja finanssipääoma hakevat uutta muotoa, jonka avulla turvataan Saksan kilpailukyky jatkossakin, Demirovic summaa.

Euroopan laajuinen vastarinta

Demirovicin mukaan saksalaista keskustelua poliittisista vaihtoehdoista on oleellisesti heikentänyt ammattiyhdistysliike, joka on hallituksen ja pankkisektorin kanssa ollut keskeisessä roolissa kriisiin vastaamisessa. Hänen mukaansa on oleellista, kuinka saada ammattiliittojen jäsenet mobilisoitua osaksi laajempaa vasemmistolaista vastarintaa tilanteessa, jossa ay-liike on hyväksynyt palkkojen alentamiset ja työvoiman tehostamiset kilpailukyvyn takaamiseksi.

Toinen kysymys on, kuinka saada esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa heränneiden demokratialiikkeiden välille tiiviimpää yhteistyötä ja kuinka kasvattaa kansallisella tasolla virinnyt vastarinta ylikansalliseksi. Hänen mukaansa on oleellista nähdä kuinka eri kriisit liittyvät toisiinsa ja kuinka esimerkiksi ympäristö-, ammattiyhdistys- ja demokratialiikkeiden aktiivit olisi saatavissa yhteisten tavoitteiden taakse:

– Tähänastiset toimenpiteet ovat palvelleet luotottajien, sijoittajien ja keinottelijoiden intressejä. Meidän on löydettävä keinoja sanoa ei. Mikäli mikään ei muutu, seurauksena on ympäristökatastrofi, epävakauden lisääntyminen Euroopassa, koulutuksen epätasa-arvoistuminen, työväestön aseman huononeminen ja kriisin jatkuminen.

Laajempi Demirovicin ja Klimanin haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.3.

Seminaarin alustukset kokonaisuudessaan tästä linkistä. Tarkemmin Klimanin perusteluihin voi tutustua Kurssi kohti konkurssia -teoksen artikkelissa Ilmiasu ja olemus.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton kannatus palasi Ylen kannatusmittauksessa nousu-uralle. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Minja Koskela Jyväskylässä elokuun lopulla.

Vasemmistoliitto nosti kannatuksensa jälleen uuteen ennätykseen – ”Puolue saa erityisesti demareilta ja vihreiltä äänestäjiä puolelleen”

Ihmisiä Helsingissä huhtikuussa 2025.

Luottamus ja osallisuus eivät ole ekstraa, vaan kriisinkestävyyden ydin

SOSTE järjesti huhtikuussa Loppu hyvinvointileikkauksille -mielenosoituksen hallituksen kehiysriihen alkaessa.

Koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana – Lopun ajan tunnelma hallitsee sote-järjestöjen vuotta

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Menosopeutus ei tasapainottanut julkista taloutta – Hallitus viittasi kintaalla EU:n taloussäännöille

Uusimmat

Eri puolueiden vaalijulisteita Madgeburgissa Saksassa syyskuussa 2026.

Sahra Wagenknecht nostaa äärioikeiston Saksi-Anhaltin johtoon

AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel ja Saksi-Anhaltin kärkiehdokas Ulrich Siegmund juhlivat murskavoittoa osavaltion vaaleissa.

45 prosentin shokki: Äärioikeisto repi Saksi-Anhaltin kahtia ja palomuurit horjuvat

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen avaa sukunsa tarinan kautta ikkunan siihen, miksi venäläiset eivät vastusta sotaa eivätkä Putinia

Wichí-yhteisöihin kuuluvat naiset ovat olleet keskeisessä roolissa taistelussa alkuperäiskansojen tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa vastaan.

”Valkoiset demonit” eivät enää vaienna alkuperäiskansojen tyttöjä Argentiinan Saltassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

 
02

Kalle Päätalon romaani Nälkämäki saa syvällisen ja mukaansa tempaavan taustoituksen Ritva Ylösen uudessa tietokirjassa Kalle Päätalon sota

 
03

Koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana – Lopun ajan tunnelma hallitsee sote-järjestöjen vuotta

 
04

Minja Koskela: ”Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa?”

 
05

Ilmastonmuutos sulattaa Kashmirin hindujen pyhän jään – samalla murenee tuhansien muslimien toimeentulo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kenian pienkalastajat käyttävät dataansa merien suojeluun

05.09.2026

Jaakko Melentjeffin Hunnutetun naisen valtti on monimutkainen yllätyksellinen juoni, mutta henkilöhahmoissa ei ole eloa

05.09.2026

Kjell Westön uusi romaani kuvaa pilvilinnoja ja tilintekoja

04.09.2026

Seksuaalinen häirintä on vaiettu, mutta yleinen ongelma perulaisilla työpaikoilla

04.09.2026

Muukalaisviha ajaa siirtolaisia pois Etelä-Afrikasta – pelkästään Malawi on kotiuttanut yli 56 000 kansalaistaan

03.09.2026

Vasemmistoliitto nosti kannatuksensa jälleen uuteen ennätykseen – ”Puolue saa erityisesti demareilta ja vihreiltä äänestäjiä puolelleen”

03.09.2026

Luottamus ja osallisuus eivät ole ekstraa, vaan kriisinkestävyyden ydin

03.09.2026

Ukrainan eläkeläisillä ei ole varaa jäädä eläkkeelle

02.09.2026

Koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana – Lopun ajan tunnelma hallitsee sote-järjestöjen vuotta

02.09.2026

Menosopeutus ei tasapainottanut julkista taloutta – Hallitus viittasi kintaalla EU:n taloussäännöille

02.09.2026

Minja Koskela: ”Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa?”

02.09.2026

Ilmastonmuutos sulattaa Kashmirin hindujen pyhän jään – samalla murenee tuhansien muslimien toimeentulo

01.09.2026

Vasemmistoliitolta kirjallinen kysymys Israel-asepöytäkirjasta – ”Onko puolustusministeri toiminut omilla valtuuksillaan?”

01.09.2026

Sote-järjestöjen rahoitus romahtaa – ”Hyvän hallinnon eetos ei enää ohjaa politiikkaa yhtä vahvasti kuin ennen”

01.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset