Tutkijat romuttavat käsityksen työelämän jäykkyydestä
– Tämä on tutkimuksemme tulos. Suomessa saattaa vallita näköharha tässä suhteessa, sanoo sosiaalipolitiikan professorina Tampereen yliopistossa toimiva Nätti.
Nätin ja Anttilan tutkimustulokset perustuvat mm. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen aineistoon sekä Dublinissa sijaitsevan Eurofound-säätiön kokoamiin kansainvälisiin aineistoihin.
Tuloksiaan tutkijat esittelevät hiljattain julkaistussa Työhyvinvointi ja organisaation menestys -teoksessa, jonka on toimittanut tutkijatohtori Pasi Pyöriä.
Tutkimuksen keskeisin tulos on, että Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa on Euroopan kärkeä työaikojen joustavuudessa. Suomessa kahdeksalla kymmenestä työpaikasta on käytössä jonkinlaisia työaikajoustoja.
Kenen ehdoilla?
Nätti ja Anttila jakavat työaikojen joustavuuskäytännöt työnantajalähtöisiin ja henkilöstölähtöisiin. Kummatkin ovat Suomessa laajassa käytössä.
Työnantajalähtöisiin kuuluvat ylityö, ilta-, yö-, viikonloppu- ja vuorotyö.
Henkilöstölähtöisiä ovat puolestaan mm. joustavat työajat, työaikatilit, työaikapankit sekä mahdollisuus osa-aikatyöhön ja tavanomaista pidempiin hoito- ja opiskeluvapaisiin.
Nätti huomauttaa, ettei henkilöstö- ja työantajalähtöisiä joustomuotoja ole aina kovin helppo erottaa toisistaan.
– Joustoista voivat hyötyä kumpikin osapuoli.
Työaikojen joustavuudessa löytyy eroja henkilöstöryhmien välillä. Ylemmillä toimihenkilöillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa kuin työntekijöillä.
– Toisaalta palkattomat ylityöt ovat yleisempiä ylemmillä toimihenkilöillä, Nätti muistuttaa.
Joustavuus kilpailuetuna
Työaikojen joustaminen ei ole myöskään sukupuolineutraalia, sillä työnantajalähtöiset joustot ovat yleisempiä naisvaltaisilla aloilla, kuten kaupassa ja kuntasektorilla.
Työntekijälähtöisiä joustoja löytyy puolestaan useammin miesvaltaisilla aloilla.
Riittävä määrä joustoja parantaa tutkijoiden mukaan organisaation menestystä. Erityisen myönteisiä vaikutuksia on tutkimuksissa löytynyt työntekijälähtöisistä joustoista.
Sen sijaan useissa tutkimuksissa on havaittu runsaiden ylitöiden ja epäsosiaalisten työaikojen (ilta- ja yötyöt) aiheuttavan riskejä työntekijöiden hyvinvoinnille.
Joustojen ”riittävä määrä” on hyvin suhteellinen käsite. Nätti arvioi oikean määrän löytyvän paikallisten käytäntöjen kautta, joissa organisaation tehokkuus ja työntekijöiden hyvinvointi saatetaan tasapainoon.
– Henkilöstön hyvinvointi on yhteydessä organisaation hyvinvointiin. Niitä ei voi erottaa toisistaan ainakaan pidemmän päälle.
Nätti ja Anttila päätyvät tutkimuksessaan arvioimaan, että työaikojen joustaminen oikealla tavalla voi olla suomalaisen työelämän kilpailuetu.
uutiskirje 
