Eliitille ainoa oikea tulos on se, että vanhat valtapuolueet, Kreikan tukipakettien ehtona oleviin ankariin säästöihin sitoutuneet konservatiivinen Uusi demokratia (ND) ja sosialidemokraattinen Pasok saavat yhdessä enemmistön parlamenttiin.
Ei sillä väliä, että juuri nämä puolueet ovat lähes 40 vuoden ajan rakentaneet Kreikan yhteiskuntaa leimaavaa korruptiojärjestelmää.
Eikä väliä silläkään, että vaikka ND:n johtajan nimi ei nyt poikkeuksellisesti olekaan Karamanlis eikä Pasokilla Papandreou, ovat nykyisetkin johtajat Antonis Samaras ja Evangelos Venizelos munaskuitaan myöten järjestelmän kasvatteja.
Tsipras: Kreikka on uusliberalistisen shokkihoidon koelaboratorio.
Ei väliä, vaikka Samaras ja Venizelos ovat viime kuukausienkin aikana tosiasiassa jarruttaneet Kreikalle asetettujen vaatimusten täyttämistä, kuten Der Spiegel -lehti äskettäin kertoi.
Pääasia on, että he ovat sanoissa sitoutuneet ainoan oikean totuuden edistämiseen. Tuo laintaulu on: vain ankarilla julkisten menojen leikkauksilla ja yksityistämisellä voi lunastaa pelastuksen.
Ei silläkään väliä, että yhä useammat taloustieteilijät pitävät linjaa vääränä. Säästämällä rajusti taantumassa talous menee vain entistä huonompaan kuntoon.
Tsiprasista mediatähti
Perusasetelma ei ole muuttunut, vaikka sekä viikonlopun G8-kokouksessa että EU-johtajien kokouksessa keskiviikkona puhuttiinkin kasvua edistävistä toimista.
Kreikkalaisille viesti on edelleen sama: tottelette tai itkette ja tottelette. Muutoksia ehtoihin ei tule. Parlamenttivaalit leimataan kansanäänestykseksi eurojäsenyydestä, ja jos kreikkalaiset äänestävät väärin, heidän niskaansa sataa tulta ja tulikiveä.
Selvällä kreikankielellä vaatimus kuuluu: älkää äänestäkö vasemmiston Syrizaa suurimmaksi puolueeksi.
Syrizan johtaja Alexis Tsipras kävi maanantaina Ranskassa ja tiistaina Saksassa. Vaikka hän ei saanut pyytämiään tapaamisia sen enempää liittokansleri Angela Merkelin kuin presidentti François Hollandenkaan kanssa, oli mediahuomio suurta. Berliinissä Tsiprasin lehdistötilaisuudessa oli parisataa toimittajaa. Lisäksi useat maailman johtavat tiedotusvälineet ovat viikon aikana haastatelleet Tsiprasia.
Tsipras esiintyi vierailuilla toisaalta sovinnollisesti sanoen, ettei hän ole tullut kiristämään eikä uhkailemaan, vaan valmiina neuvottelemaan. Toisaalta Tsipras teki selväksi, että jos Syriza voittaa vaalit, Kreikka keskeyttää velanmaksun ja vaatii ehtojen neuvottelemista uudelleen.
Tsipras sanoi, että Kreikalle pakotettu leikkausohjelma on ”barbaarinen ja epäinhimillinen”. Hän korosti, että se tuhoaa Kreikan talouden pohjan eikä mitenkään paranna maan velanmaksukykyä.
Tsipras korostaa kaikissa haastatteluissa, ettei hänen puolueensa ole euroa eikä EU:ta vastaan. Gallupien mukaan 85 prosenttia kreikkalaisista haluaa pysyä eurossa, mutta yli 60 prosenttia vastustaa tukipakettien ehtoja.
”Syriza pelastaisi euron”
Tsipras sanoi Berliinissä, ettei Syrizan voitto tarkoittaisi eroa eurosta, vaan ”päinvastoin se tarjoaisi suuren mahdollisuuden euron pelastamiseen”. Sen sijaan leikkauslinjaa jatkamalla ”muutaman kuukauden kuluessa Kreikka tarvitsisi taas uuden pelastuspaketin”.
Tsiprasin mukaan juuri leikkauspolitiikka voi ajaa Kreikan pois eurosta, minkä jälkeen finanssimarkkinoiden paine kohdistuisi Espanjaan ja Italiaan. Lopulta seurauksena voisi olla koko euron hajoaminen.
”Johtavat vallat ajavat Euroopan epävakauteen, jos ne pitävät kiinni vyönkiristyspolitiikasta”, sanoi Tsipras Pariisissa.
”Jos potilaalle annetaan lääkettä, joka heikentää hänen tilaansa, ratkaisu ei ole annostuksen lisääminen vaan lääkkeen vaihtaminen”, sanoi hän Berliinissä.
Saksalaisille veronmaksajille Tsiprasin viesti oli, että heidän rahansa menevät Kreikassa pohjattomaan kaivoon, jos nykylinjalla jatketaan.
Tsiprasin mukaan Kreikalle pitäisi rakentaa ohjelma, joka edistää kasvua ja tuotannollisia investointeja, luo työpaikkoja, käy veronkierron ja harmaan talouden kimppuun sekä lopettaa aivovuodon maasta.
Tsipras uskoo, että oikeilla ratkaisuilla Kreikan syöksykierre voitaisiin katkaista parin kolmen vuoden sisällä, minkä jälkeen maa pystyisi maksamaan velkojaan. Hän ei siis aja Kreikan kaikkien velkojen mitätöimistä, vaikka vaatiikin niiden laillisuuden arvioimista.
Tsipras sanoi, ettei Syriza ”taistele vain kreikkalaisten puolesta, vaan kaikkien eurooppalaisten puolesta”. Hänen mukaansa Kreikasta on tehty ”uusliberalistisen shokkihoidon koelaboratorio”.
”Jos koe menestyy Kreikassa, sama malli kopioidaan muuallekin. Ensin on vaaravyöhykkeessä Etelä-Eurooppa, mutta lopulta myös Keski-Eurooppa”, sanoi Tsipras saksalaisille.
Gallupkärki kahden kauppa
Tsiprasin mukaan Merkel bluffaa, eikä Saksa päästä euroa sortumaan, vaikka Syriza voittaisikin vaalit. Hänen mukaansa euron romahdus tulisi Saksalle sittenkin kalliimmaksi kuin ratkaisun etsiminen Kreikan kanssa.
Kreikan vaalit ovat 17. kesäkuuta. Gallupeissa Syriza ja Uusi demokratia ovat selvästi muiden edellä, mutta niiden keskinäinen järjestys vaihtelee.
Tuoreimmassa gallupissa Syriza sai 30 prosenttia ja ND 26 prosenttia.
Käytännössä Kreikan suunta ratkennee sen myötä, kumpi näistä puolueista pääsee vaaleissa suurimmaksi ja saa siitä koituvat 50 bonuspaikkaa parlamenttiin.
Toukokuun vaaleissa 18 prosenttia äänistä annettiin sellaisille puolueille, jotka jäivät kolmen prosentin äänikynnyksen alle. ND yrittää nyt koota siipiensä suojaan keskustaoikeistolaisia pienpuolueita.
Maanantaina tehtiin sopimus Demokraattinen liitto (DISY) -puolueen toiminnan lopettamisesta. Puolue perustettiin marraskuussa 2010 ND:stä irtautumisen seurauksena. Toukokuun vaaleissa se sai 2,6 prosenttia äänistä. DISY:n ehdokkaat asettuvat suoraan ND:n listoille, koska vaalilain mukaan vaaliliitot eivät saa suurimman puolueen bonuspaikkoja.