Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter suomi ankarasti maansa ihmisoikeuspolitiikkaa The New York Times -lehden sunnuntaina julkaisemassa kirjoituksessa.
Carterin mukaan Yhdysvallat on luopunut roolistaan ihmisoikeuksien edistäjänä. Kansannousujen pyyhkiessä maailmaa Yhdysvaltain pitäisi hänen mukaansa olla vahvistamassa, ei heikentämässä laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita.
Erityisesti Carter arvostelee Yhdysvaltain tekemiä lennokki-iskuja ja salamurhia ulkomailla. Paljastukset siitä, että Yhdysvallat pyrkii surmaamaan jopa omia kansalaisiaan ulkomailla, ovat hänen mukaansa kuitenkin vain tuorein järkyttävä todiste siitä, miten pitkälle ihmisoikeuksien loukkaamisessa on menty.
”Ihmisoikeuksien loukkaukset toimivat yllykkeinä vihollisillemme ja vieraannuttavat ystäviämme meistä”.
Ei enää moraalista arvovaltaa
Carter kirjoittaa maansa tehneen virheitä ennenkin, mutta laaja ihmisoikeuksien loukkaaminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut dramaattinen muutos aikaisempaan verrattuna.
11.9. 2001 jälkeen ”sekä republikaanit että demokraatit ovat sallineet ihmisoikeuksien heikentämisen ja menneet siinä yhä pidemmälle niin toimeenpanovallan kuin lainsäädännönkin puolella, eikä suuri yleisö ole väittänyt vastaan”, kirjoittaa Carter ja jatkaa: ”Tämän seurauksena maamme ei enää voi puhua moraalisella arvovallalla näistä vakavista asioista.”
Carterin mukaan Yhdysvaltain harjoittamat ihmisoikeuksien loukkaukset eivät tee maailmaa turvallisemmaksi, vaan päin vastoin ”toimivat yllykkeinä vihollisillemme ja vieraannuttavat ystäviämme meistä”.
Carter vaatii, että Yhdysvaltain on ”käännettävä kurssi ja saavutettava uudelleen moraalinen johtajuus”.
Ihmisoikeuksien julistus häpeässä
Carter muistuttaa maansa roolista YK:n ihmisoikeusjulistuksen laatimisessa vuonna 1948. Mutta nyt Yhdysvaltain hallitus rikkoo Carterin mukaan ainakin kymmentä julistuksen 30:stä artiklasta.
Yhdysvallat muun muassa rikkoo julistuksen kieltoa julmasta, epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta ja rangaistuksista, samoin ilmaisunvapauden periaatetta sekä periaatetta siitä, että ihminen on syytön niin kauan kuin toisin todistetaan.
Hallitus sallii salakuuntelun ilman oikeuden päätöstä sekä sähköisten yhteyksien vakoilun, kirjoittaa Carter. Osavaltiot antavat pidättää ihmisiä pelkästään heidän ulkonäkönsä, uskontonsa tai seuralaistensa vuoksi.
Siviilejä tapetaan lennokeilla
Carter toteaa, ettei kukaan tiedä, montako sataa viatonta siviiliä on surmattu lennokki-iskuissa. Pelkästään Afganistanissa on tänä vuonna yli 30 ilmaiskua osunut siviilien koteihin. Lisäksi iskuja tehdään Pakistanissa, Somaliassa ja Jemenissä, jotka eivät kuulu mihinkään sota-alueeseen.
Carterin mukaan ”mielivaltaisilla säännöillä” jokainen lennokki-iskuissa tapettu mies julistetaan vihollisterroristiksi ja lähelle sattuneiden naisten ja lasten surmia pidetään väistämättöminä.
Guantánamon vankileiristä Carter toteaa, että vaikka noin puolet vangeista on luokiteltu vapauttamiskelpoisiksi, ”on heillä vain vähäiset mahdollisuudet päästä koskaan vapauteen”.
Carter huomauttaa myös, että vaikka osa tunnustuksista on saatu pitkään jatkuneella kidutuksella, ei tätä voi käyttää vankien puolustuksessa hyväksi, koska hallitus vetoaa kansalliseen turvallisuuteen.
Jimmy Carter toimi Yhdysvaltain presidenttinä 1977–1981. Carter täyttää syksyllä 88 vuotta.
lehti 