Tutkijat ovat hieman erimielisiä siitä, johtaako EU-maiden talousyhteistyön tiivistäminen talouspolitiikan ylivaltaan muusta politiikasta. Eräät arvioivat jopa eurooppalaisen kansalaisdemokratian olevan uhattuna.
Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki näkee pankkiunionissa liittovaltiokehitystä, minkä hän tulkitsee uhkaksi eurooppalaiselle demokratialle. Hän näkee jo nyt eurokriisin olosuhteissa budjettikurin johtavan todennäköisesti legitimaatiokriisiin ja laajaan kansallismieliseen vastareaktioon.
”EU poikkeustilassa”
– Komission budjettivalta yli jäsenvaltioiden perustuu poikkeustilalogiikkaan. Budjettikuri ylittää sekä EU:n toimivallan että jäsenvaltioiden parlamentaariset menettelytavat.
Patomäki sanoo, että tässä kriisissä EU on ajanut itsensä käännepisteeseen. Tapahtumat johtavat vääjäämättä EU-rakenteen muutoksiin:
– Edessä on joko euroalueen hajoaminen tai kehittyminen kohti liittovaltiota. Integraation syveneminen voi tapahtua myös euroalueen laajamittaisen hajoamisen seurauksena.
”Budjetista päätetään kansallisesti”
Tampereen yliopiston Eurooppa-tutkimuksen professori Pami Aalto ei näe EU:n kehittymistä tiiviimmäksi talousunioniksi uhkana eurooppalaiselle demokratialle. Hänen mukaansa europarlamentti ja sen kasvava valta edustaa eurooppalaista demokratiaa, samoin EU-elimissä yhteistyötä tekevät kansallisten hallitusten edustajat.
– Mutta samalla on totta, että kontrolli budjetista, talouspolitiikasta ja finanssipolitiikasta etääntyy yksittäisen jäsenvaltion kansalaisen kontrollista.
Aalto kuitenkin sanoo, että EU-tasoinen budjettikuri ja sen valvonta ei tapa kansallista politiikkaa.
– Lähes koko budjetin sisältö jää kansallisesti priorisoitavaksi. Muiden muassa koulutus- ja sosiaali- ja terveysmenot jäävät edelleen keskeiseksi kansallisesti päätettäväksi menoeräksi.
Euroopan tulevaisuutta käsiteltiin laajassa reportaasissa Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 6. heinäkuuta.
uutiskirje 
