Venäjä ja Kiina ovat toistuvasti torjuneet YK:n turvallisuusneuvoston Syyrian kriisiä koskevat päätökset. Nämä maat harjoittavat globaalia valtapolitiikkaa, sanoo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja, professori Tuomo Melasuo Kansan Uutisille.
Arvioidessaan syitä Venäjän ja Kiinan käyttäytymiseen Melasuo toistaa aiemmin esitetyn yleisnäkemyksen, että maat pelkäävät Libyan kriisin ratkaisun toistuvan Syyrian tapauksessa. Tällä hän viittaa ennen kaikkea siihen, että Libyan johtaja Muammar Gaddafin kukistaminen toteutettiin niin sanottujen länsimaiden avustuksella, mitä Venäjä ja Kiina eivät halua seurausvaikutusten vuoksi.
– Käytännössähän se oli Nato eikä kapinalliset, joka kaatoi Gaddafin.
Melasuo sanoo, että uutisvälineissä puhutaan vähän esimerkiksi niistä seurannaisvaikutuksista, joita Libyan kriisin vaikutuksesta on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan lähimaissa, erityisesti naapurimaa Malissa.
Alueelliset vaikutukset Syyrian ympärillä vakavia
Melasuo sanoo, että varsinkin jos Syyrian presidentti Bashar Al-Assad kukistetaan ulkomaisella sotilaallisella tuella, alueelliset seuraukset ovat vakavia.
– Ulkopuolisen intervention seuraukset olisivat paljon pahempia kuin Libyan kriisin jälkeiset.
Melasuo luettelee ne lähialueen maat, jotka jo nyt ovat valmiit sekaantumaan Syyrian konfliktiin: Turkki, Iran, Israel ja Irak. Näillä kaikilla mailla on erilaisia sotilas- ja valtapoliittisia syitä puuttua Syyrian tapahtumiin.
Kemialliset aseet, joita Syyrialla sanotaan olevan vähintään kymmenen suurta varastoa, ovat Melasuon mukaan välitön pahan inhimillisen katastrofin uhka. Se voi laueta kahdella tavalla: joko Syyrian hallituksen joukot tai kapinalliset käyttävät niitä, tai sitten esimerkiksi Israel yrittää pommittaa varastoja tuhotakseen ne.
Syyrian naapurimaat pelkäävät, että kemialliset aseet otetaan tavalla tai toisella käyttöön, sanoi näitä aseita pahana uhkana pitävä kapteeni Olli Teirilä maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta Yleisradiolle (Yle 23.7.).
Venäjällä on Syyriassa omia intressejä, Kiinalla ei
Melasuo myöntää, että Venäjällä on Syyriassa omia sotilaspoliittisia ja kaupallisia intressejä. Syyria on Venäjän läheisin yhteistyökumppani Lähi-idän alueella. Venäjän tukeman Al-Assadin kukistuminen varmasti vaarantaisi kaiken yhteistyön.
Venäjällä on hyvien suhteittensa vuoksi tärkeä Välimeren laivaston tukikohtansa Syyrian Tartusissa. Syyria on hankkinut suurimman osan aseistuksestaan Venäjältä. Se on rahassa mitaten Venäjän suurimpia aseiden ostajia. Lisäksi Venäjällä on erilaisia enemmän ja vähemmän strategisia kaupallisia etuja valvottavanaan Syyriassa.
Sen sijaan Kiinalla ei ole Melasuon mukaan suoranaisesti omia etuja valvottavanaan Syyriassa, mutta se haluaa Venäjän tavoin torjua lännen ylivallan Syyrian konfliktin ratkaisussa.
– Venäjä ja Kiina näyttävät nyt, että heilläkin on vaikutusvaltaa maailman asioihin.
EU-ulkoministerit koolle pohtimaan Syyrian kriisiä
Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja matkustaa nyt maanantaina Brysseliin EU-maiden ulkoministerien kokoukseen pohtimaan Syyrian kriisiä. Ministerikokouksen keskeisimpänä aiheena on paheneva suuri humanitaarinen kriisi maassa.
Tuomioja sanoi Ylen haastattelussa (Yle 23.7.), että humanitaarista apua ei ole saatu toimitettua riittävästi Syyriaan.
EU:n ulkoasiainneuvostolla on tarkoitus tiukentaa EU:n Syyrian-pakotteita. Aseidenvientikiellon lisäksi käyttöön ovat tulossa erilaiset finanssipakotteet ja matkustusrajoitukset Syyrian hallinnon korkea-arvoisille virkamiehille.
EU antaa täyden tukensa YK:n pyrkimyksille, mutta Tuomioja arvioi EU:n ulkoasianneuvoston voiman tässä vähäiseksi.
Tuomioja sanoo, ettei EU eikä YK ole tässä vaiheessa esittämässä sotilaallista väliintuloa Syyriaan. Siksi Tuomioja ihmettelee Venäjän ja Kiinan politiikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa, jossa on pyritty tuomitsemaan välivaltaisuudet ja etsimään konfliktiin poliittisia ratkaisuja.
lehti 