– Syyrian kriisi vaikeuttaa New Yorkissa meneillään olevia YK:n asekauppaneuvotteluita, Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Tarja Cronberg sanoo.
Cronberg totesi tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa asekauppaa vähentämään pyrkivien YK:n neuvotteluiden nykyvaiheesta, että Venäjä saattaa jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Myös muita vastaan haraavia maita on.
Hän arvioi, ettei Venäjä – tai ei kukaan muukaan – voisi nyt viedä aseita Syyriaan, jos kaavailtu sopimus olisi jo voimassa. Myös Syyria vastustaa neuvotteluissa monia kaavailtuja rajoituksia.
Venäjä ja Kiina merkittävimpiä sopimuksen kritisoijia.
– Syyria ja Venäjä ovat tällä hetkellä näissä neuvotteluissa todella vastustavia osapuolia. Moni arabimaa, Syyria mukaan luettuna, esittää sellaista, että itsenäisellä maalla pitää olla itsenäinen oikeus ostaa aseita mistä haluaa, eikä pitäisi olla minkäänlaista kansainvälistä sääntelyä.
Yhdysvallat pitää kiinni omista eduistaan
Yhdysvallat on maailman suurin asetuottaja ja -viejä. Maa haluaa sopimuksesta sellaisen, ettei se kahlitse sen etuja. Maan edustajat puhuvat kansallisista eduista, joita sopimus ei saisi rajoittaa.
– USA:n siis haluaa, että sopimukseen kirjattaisiin, etteivät asevientirajoitukset mene kansallisten etujen yläpuolelle. Kansallinen turvallisuus on USA:lle tärkeämpi kuin ihmisoikeudet ja niiden loukkaukset.
Neuvotteluissa Yhdysvallat on halunnut sulkea ammukset tämän kaikki tavanomaiset aseet käsittävän sopimuksen ulkopuolelle. Sen Cronberg arvioi johtuvan siitä, että Yhdysvallat haluaa viedä rajoituksetta edelleen ammuksia muiden muassa tukemiinsa Afganistaniin ja Irakiin.
Cronberg olettaa, että kritiikistään huolimatta Yhdysvallat kuitenkin saadaan mukaan sopimukseen. Yhdysvallat on esittänyt, että kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen pitäisi olla mukana sopimuksessa. Muut pysyvät jäsenet ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska ja Venäjä.
– YK:n turvallisuusneuvoston jäsenistä tällä hetkellä Venäjä ja Kiina ovat – jos ei nyt suoraan vastaan niin ainakin – hyvin varauksellisia.
”Tiukka sopimus on hyvä sopimus”
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoi tiedotustilaisuudessa, että tiukka sopimus on hyvä sopimus. Sillä hän tarkoittaa sitä, että vain sisällöltään selkeästi asekauppaa rajoittavalla sopimuksella on jotain merkitystä, vaikkeivät kaikki maat vielä lähtisi siihen mukaan.
– Sitten me voimme sillä sopimuksella kehua toisia maita ja haukkua toisia.
Lodeniuksen mukaan sopimuksesta kaavaillaan kansainvälistä asekauppaa selkeästi sääntelevää moraalista normia. Sopimuksen pitäisi johtaa käytännössä allekirjoittajamaissa sopimuksen velvoitusten mukaiseen asekauppaa valvovaan ja rajoittavaa omaan kansalliseen lainsäädäntöön.
Sopimusteksti pitäisi olla valmiina käsiteltäväksi tämän viikon keskiviikkona. Se tulee hyväksyttäväksi viimeistään perjantaina. Cronbergin mielestä vesitettyä sopimusta ei kannata tehdä.
Suomi on ollut Cronbergin mukaan aktiivisesti mukana neuvotteluissa laatimassa raporttia asekauppasopimuksen lähtökohdista ja edellytyksistä.
Eekku Aromaan raportoi New Yorkista
Kansan Uutisille New Yorkista asekauppaneuvotteluista raportoiva Suomen kansalaisjärjestöjen edustaja, Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa sanoo, että vielä myöhään maanantai-iltana New Yorkin aikaan sopimusteksti oli oleellisesti keskeneräinen.
– Jotta sopimus syntyy, tarvitaan vielä runsaasti neuvotteluja sopimuksen eri kohdista, ja paljon yhteisymmärrystä.
– Tässä vaiheessa en uskalla vielä sanoa, mahtaako meillä olla perjantaina valmis sopimus. Toivottavasti. Ja toisaalta toivottavasti jäsenvaltioilla on pokkaa sanoa ”ei” liian löysälle sopimukselle, joka käytännössä esimerkiksi legitimoisi nykytilanteen, eikä toisi siihen mitään parannuksia.
Aromaan mukaan toiseksi paras vaihtoehto on se, että tiukka sopimus hyväksytään myöhemmin, esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa.
– Laiha kelvoton sopimus ei ole kuin sääntelemätöntä asekauppaa toivovien etu.
lehti 