USA:n presidentinvaalit varjostivat neuvotteluja
Sopimus kariutui viime kädessä Yhdysvaltojen vaatimukseen aikalisästä. Venäjä ja Kiina seurasivat Yhdysvaltojen esimerkkiä. Yksittäisiä muutosvaatimuksia sopimusluonnokseen Yhdysvallat ei tässä vaiheessa esittänyt.
– Yhdysvallat toivat neuvottelujen viime metreillä oman suunnitelmansa siitä, miten asiassa tulisi edetä. Esitys oli, että asia viedään YK:n syksyn yleiskokoukseen, joka päättää uudesta neuvottelukokouksesta asekauppasopimuksen viilaamiseksi, kertoo Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa.
Hän osallistui New Yorkin neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa kansalaisjärjestöjen edustajana.
Aromaa arvelee, että aikalisävaatimusten taustalla on Yhdysvaltojen sisäpolitiikka, jonka tunnelmia kuumentavat lähestyvät presidentinvaalit.
Aromaan mukaan prosessin jatko on vielä epäselvä. Alun perin kansalaisjärjestöjen suurin pelko oli, että asekauppasopimuksesta syntyy niin laiha kompromissi, ettei sillä ole merkitystä.
YK:n yleiskokouksen äänestykseen
Valtaosa, kaikkiaan 90 maata, allekirjoitti neuvottelujen päätteeksi lausunnon vahvan sopimuksen puolesta. Aromaa on toiveikas, että vahvan sopimuksen kannalla olevat maat vievät sopimusluonnoksen YK:n yleiskokouksen vahvistettavaksi.
– Se olisi parasta mitä tässä voisi tapahtua ja käsittääkseni se on myös aivan mahdollista.
Aromaan mielestä sopimuksella on merkitystä, vaikka Yhdysvallat puuttuisikin allekirjoittajien joukosta. Mukaan on kuitenkin lähdössä esimerkiksi suuret eurooppalaiset aseviejät, kuten Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Ruotsi.
Aromaan mukaan sopimus voisi toimia aseviennin pelisääntöjä raamittavana kansainvälisenä moraalinormina, vaikka kaikki eivät sitä ratifioisikaan.
– Esimerkiksi Ottawan maamiinat kieltävä sopimus vaikuttaa koko maailmaan, vaikka allekirjoittajina eivät ole läheskään kaikki maailman maat. Käytännössä maamiinojen kauppa on maailmassa loppunut.
Aktiivinen Suomi
Aromaan näkisi mielellään Suomen aktiivisessa roolissa myös jatkossa kokoamassa valtioiden koalitiota, joka vie asiaa eteenpäin. Se sopisi hänen mielestään hyvin Suomelle, koska Suomi kuului niihin kuuteen valtioon, joiden aloitteesta neuvotteluprosessi käynnistettiin vuonna 2006.
Aromaan mielestä kansalaisjärjestöt voivat antaa muutenkin kiitosta Suomen toiminnalle neuvotteluprosessin kuluessa.
– Pääsääntöisesti ja yleisesti ottaen täytyy antaa kiitosta. Suomi on ollut aktiivinen ja ajanut vahvaa asekauppasopimusta, kuten pitääkin.
uutiskirje 
