Syksyn kuntavaaleihin on aikaa enää 90 päivää. Puolueissa aletaan viritellä vaalikoneistoja iskukuntoon. Kun lomat on pidetty, vauhti kiihtyy. Kuntavaalien lähestyminen tosin antoi leimansa jo eduskunnan kevääseen ja alkukesään. Oppositio ja varsinkin perussuomalaiset ampuivat kaikkea mikä liikkui.
Poliittiset asetelmat ennen lokakuun viimeisenä sunnuntaina pidettäviä vaaleja ovat mielenkiintoiset. Pääteemaksi noussee – kuten oikein onkin – kuntauudistus ja sen toteuttaminen. Vaikka kunnissa ei eurokriisiä ratkaista, niin keskustelua siitäkään ei voida välttää.
Puolueista muutenkin alamaissa olevalla keskustalla tuntuu olevan suurimmat vaikeudet löytää ehdokkaita. Monet vanhat valtuutetut eivät halua enää jatkaa eikä uusia tahdo löytyä tilalle.
Kuntaliiton viime viikolla julkaisema kysely ( www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusmoduulit/demjoh/kuntalaistutkimus/Sivut/default.aspx) kertoo, että vaalit kiinnostavat kansalaisia. Vajaa kolmannes suomalaisista olisi sen mukaan kiinnostunut hoitamaan kunnallista luottamustehtävää, jos sitä heille tarjottaisiin.
Määrä on jopa yllättävän suuri. Se kertoo siitä, että kunnalliset asiat kiinnostavat, vaikka kaikki tietävät edessä olevan taloudellisesti vaikeita aikoja eikä varmaa tietoa on edes siitä, millaisia kunnat ovat rajoiltaan neljän vuoden päästä. Valtuutettuna on kuitenkin mahdollisuus oikeasti vaikuttaa oman kunnan asioihin.
Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että vaaleissa äänestäminen on tärkein tapa vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Peräti 82 prosenttia vastanneista ilmoitti aikovansa äänestää syksyn kuntavaaleissa. Kova lukema kertoo kiinnostuksesta, mutta on syytä muistaa, että totuus paljastuu vasta vaalipäivänä. Neljä vuotta sitten vaaliuurnilla kävi vain 61 prosenttia kuntalaista.
Syksyn kuntavaalit poikkeavat aiemmista myös siinä, että nyt sosiaalisen median ja internetin rooli korostuu. Se on näkynyt jo ehdokkaiden etsinnässä, mutta varmasti korostuu itse kampanjoinnissa.