Kansalaisten EU-kanava siirtyy maakunnista Helsinkiin

Karsinta on osa ulkoministeriön säästötoimia. Ainoastaan Rovaniemen toimipiste jää jäljelle. Sillä yritetään houkutella EU:n Arktinen informaatiokeskus Suomeen, Rovaniemelle.

Pohjanmaan Eurooppatiedotuksen aluetiedottaja Harri Varhama Vaasasta kertoo, että tiedotuspiste on ollut varsinkin tavallisten kansalaisten käytössä.

– Yrittäjät ja maatalousyrittäjät saavat EU-tietonsa muualta. Tänne tullaan kysymään, kuinka voi hakea opiskelemaan muualle Eurooppaan ja miten pitää varautua, jos lähtee töihin toiseen EU-maahan, Varhama sanoo.

– Netistäkin löytyy tietoa, mutta se on aikamoinen viidakko.

Käynnit vähentyneet

Reilut kolmetoista vuotta Vaasan tiedotuspisteessä työskennellyt Varhama sanoo, että kansalaisilla riittää kysyttävää. Euro-kriisin ohella kysytään lisäksi muun muassa valituskanavista.

– Ihmiset haluavat tietää, voiko kotimaisesta päätöksestä valittaa ja mihin valitus pitää osoittaa, komissiolle, parlamentille, EY-tuomioistuimelle, ihmisoikeusasiamiehelle vai oikeusasiamiehelle. Toki valitus ohjattaisiin niistäkin oikealle taholle, mutta tämä jouduttaa prosessia.

Puolet Pohjanmaan tiedotuspisteen asiakkaista on opiskelijoita, loput työssäkäyviä. Käyntejä on noin 40 kuukaudessa, puheluita saman verran. Toisinaan vastaus löytyy hetkessä, joskus sen etsiminen vie pari päivää.

Varhama kehuu, että ulkoministeriön EU-tiedotuksesta saa nopeasti tietoa ajantasaisesta asioiden valmistelusta EU:ssa, kun järjestöt niitä kyselevät.

– Tietoa haetaan esimerkiksi työelämäsäädösten valmistelusta.

Nykyisin iso osa Varhaman työajasta menee koulutukseen. Hän käy luennoimassa maakunnissa muun muassa koulujen historiantunneilla EU-kurssien aikana.

Suomi poikkeuksellisen aktiivinen

Suomi on harvoja maita, joissa valtio tarjoaa kansalaisille EU-tietoa eri puolilla maata. Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen aikana alueellisten toimistojen perustamista pidettiin perusteltuna.

Sittemmin toiminta on jatkunut, koska EU-viestintä koettiin tärkeäksi.

Eurooppatiedotuksen päällikkö Marja Aspelund kertoo, että käyntien määrä aluetoimistoissa on vähentynyt.

– Ihmiset soittavat tai lähettävät sähköpostia, joten vastaajan sijainnilla ei ole merkitystä. Vahvistamme Helsingin toimistoa kuudella tiedottajalla. On tärkeä, että on kanava, jolla houkutellaan kansalaiskeskustelua esiin, Aspelund toteaa.

Vastedeskin Eurooppatiedotus järjestää tilaisuuksia koko maassa. EU-koulutus on Aspelundin mukaan ensisijassa koulujen tehtävä, joten yhteistyötä jatketaan, mutta vähemmässä määrin.

Komissio hakee tiedotuskanavaa

Eurooppatiedotus on hoitanut myös Euroopan komission tiedotuksen. Ensi vuonna komission tiedotus menee jollekin muulle, sillä komissio vaatii kattavaa tiedotusverkostoa kansalaisten keskuudessa.

Yksi mahdollinen taho on Eurooppalainen Suomi yhteistyössä Eurooppanuorten kanssa.

Eurooppanuorten Alueiden komitean puheenjohtaja Saku Lehtinen on silti pahoillaan, että ulkoministeriö lopettaa Eurooppatiedotuksen aluetoimistot.

– Ulkoministeriöllä on hyvät resurssit ja toimivat verkostot. Vastaavaa ei helposti löydy, Lehtinen perustelee.

– Toimistoille on edelleen tilausta, sillä vaikeita asioita on helpompi hoitaa kasvokkain kuin harmaan, ison koneiston kanssa. Tarkentavia jatkokysymyksiä pitää voida tehdä henkilökohtaisesti.