Pohjoismaissa, Itävallassa, Alankomaissa ja Saksassa, esimerkiksi, tehdään sektoraalisia työehtosopimuksia. Ne ovat laajoja kollektiivisia sopimuksia, jotka koskevat koko tuotantoalaa. Kokonaan toisenlaisia ovat yritys- ja työpaikkakohtaiset sopimukset, joita tehdään esimerkiksi Iso-Britanniassa ja nyt kriisiytyneissä euromaissa.
Lylyn mukaan alakohtaiset työehtosopimukset on säilytettävä Suomessa. Hyvien kokemusten perusteella ei ole mitään syytä niistä luopua.
Viikkolehden haastattelussa Lyly arvostelee myös EU:n kriisimaiden taloudenhoitajia, jotka hänen mielestään ovat unohtaneet talouskasvun merkityksen.
– Kasvusta olen erittäin huolissani. Toinen, sen seurauksena, on korkea työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys. Nämä ovat palkansaajan kannalta tosi huonoja seurauksia, hän sanoo.
Kiitosta ja kehuja Lyly suitsuttaa suomalaiselle ammattiyhdistys-ja työmarkkinapolitiikalle. Eurooppalaisessa mitassa harvinaisena hän pitää sitä, että Suomessa työmarkkinajärjestöillä on toimivat ja hyvät suhteet valtiovaltaan.
Eurooppalainen työmarkkinakenttä on toimintatavoiltaan melkoista tilkkutäkkiä. Kapea-alaisen, vain tuottavuuteen ja kustannuskehitykseen perustuvan työehtosopimisen tilalle Lyly tarjoaa EU-maille kolmikantaista mallia, melkeinpä kansallista keksintöämme.
Aiheesta lisää Viikkolehdessä pe 31.8.
uutiskirje 
