Pk-yritysten suhdanneodotukset ennallaan
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset ensi vuoden suhdannekehityksestä ovat viime kevään tasolla. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa pk-yrityksille teettämän kyselyn mukaan valtaosa pk-yrityksistä arvioi näkymien pysyvän ennallaan. Viidesosa arvelee suhdanteiden heikkenevän ja samansuuruinen osuus arvioi niiden paranevan, joten pk-barometrin saldoluku on kevään tapaan nolla. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm arvioi barometrin perusteella ensi vuoden olevan vielä aika nihkeä.
Pientä valonpilkahdusta näkyy siinä, että etenkin suuremmat teollisuuden pk-yritykset arvioivat sekä liikevaihtonsa että kannattavuutensa parantuvan. Ne ovat myös kasvattaneet vientiään ja odottavat sen kasvavan myös jatkossa.
Selvimmin suhdannenäkymät ovat keväästä heikentyneet kaupan alalla.
Nihkeät odotukset näkyvät myös siinä, että arviot työntekijämäärän kehityksestä ovat heikentyneet etenkin kaupan ja palveluiden piirissä. Teollisuudessa odotetaan kevään tapaan edelleen pientä nousua.
Tulevan kasvun edellytyksiä syö kuitenkin se, että pk-yritysten investointihalu on edelleen heikentynyt, eniten rakentamisessa ja kaupan piirissä.
Alueittain suhdannenäkymät olivat valoisimmat pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, heikoimmat Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.
Kielitaito kompastuskivenä
Barometrissa kysyttiin myös sitä, miten monessa yrityksessä oli töissä ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Yrityksistä lähes viidesosa ilmoitti palveluksessaan olevan tällaista työvoimaa. Rakentamisen, kaupan ja palvelualojen yrityksistä näin kertoi 15 prosenttia yrityksistä, teollisuusyrityksistä kaksinkertainen osuus. Lindholmin mukaan 20 – 49 henkeä työllistävistä teollisuusyrityksistä näin ilmoitti jopa 58 prosenttia yrityksistä.
Suurimmaksi esteeksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytölle 70 prosenttia vastaajista ilmoitti heikon kielitaidon. Ongelmaksi etenkin rakennusalalla koettiin myös ammattitaidon puute. Barometrin mukaan ammattitaito-ongelmat voivat osin johtua siitä, että ulkomailla hankitun koulutuksen sisältöä ei aina tunnisteta Suomessa ja se, ettei ulkomailla hankittua työkokemusta osata hyödyntää.