– Tällaisena en lähtisi hyväksymään.
– Torista tulee erinäköinen, jos tilalle tulee murske.
Näin kommentoi entisen pääkaupungin keskuksen ilmeen muuttamista ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen Velimatti Koivisto (vas.). Lautakunta saa eteensä Suurtorin ympäristö- ja katusuunnitelmat ensi tiistaina.
Vanha mukulakivi on tarkoitus korvata pääosin tiivistetyllä murskeella, jota nimitetään myös kivituhkaksi. Vähäisempi osa saisi päällysteekseen neliskanttiset nupukivet.
– Torin pitäisi pysyä suurin piirtein ennallaan. Murskeen käyttö ei tunnu järkevältä, Koivisto linjaa.
Koiviston mielestä torialueelle voi jättää kapeahkoja murskeella päällystettyjä kulkureittejä, mutta torin ilmeen muuttamisesta täysin pitäisi luopua.
Museovirasto sanoo lausunnossaan hyväksyvänsä murskepinnoituksen, mutta pitää mukulakiveä ensisijaisena vaihtoehtona. Turun vammaisneuvosto on vastustanut mukulakiviä esteettömyyteen perustuen.
Koivisto arvelee, että murskeen käyttö ei välttämättä ole esteettömyydelle eduksi. Sateiden jälkeen ainesta voi huuhtoutua ja jättää jälkeensä kulkemista haittaavia uria.
Asemakaavassa alue on merkitty suojelluksi kohteeksi, jossa ympäristö on säilytettävä. Vanha Suurtori on valtioneuvoston päätöksen mukaan osa Tuomiokirkon ja Turun historiallisen ydinalueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä.
Vanha Suurtori otettiin 1990-luvun lopulla ensimmäistä kertaa Turun vuoden 1827 palon jälkeen esille, kun toria reunustavien Porthaninpuiston katujen asfalttipinta poistettiin ja korvattiin paloa edeltävän ajan tapaan mukulakivellä. Torin reunaa osoittamaan rakennettiin kuvanveistäjä Kain Tapperin veistos Ajan virta. Tavoitteena oli kahden eri aikakauden kaupunkitilan havainnollistaminen samanaikaisesti.
Suurtori on toiminut näyttämönä erilaisille historiallisille tapahtumille kuten keskiajan markkinoille ja myös Vasemmistoliiton vappujuhlille.
Vai vielä parkkipaikkoja
Koiviston mukaan Suurtorille ei autopaikoitus sovi missään tapauksessa. Kiinteistöosakeyhtiö Turun Pinella on tehnyt muistutuksen kaupungin suunnitelmasta. Yhtiö haluaa 5-10 autopaikkaa sekä lisäsi kaksi paikkaa liikuntaesteisille alueelta.
Koiviston mielestä muita vaihtoehtoja lähistöllä saattaisi harkita, mutta ei Suurtoria. Koivisto sanoo periaatteessa ymmärtävänsä ravintoloitsijan näkemyksen, mutta kulttuuriset arvot menevät tämän edelle.
Koivisto muistuttaa, että samalla alueella toimivat myös ravintola Teini ja Turun Kirjakahvila, jotka eivät ole toiveita parkkipaikoista esittäneet. Turun suunnittelutoimisto vastustaa myös pysäköintiä Suurtorille, koska autopaikat eivät sovi torin historialliseen ilmeeseen.
Suurtoriin rajoittuvassa Porthaninpuistossa sijaitseva ravintola Pinella on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ravintola. Sen perusti Nils Henrik Pinello vuonna 1848. Se toimi vuoteen 2004 asti, jolloin se suljettiin odottamaan peruskorjausta. Saneerattu ravintola avasi jälleen ovensa asiakkaille toukokuussa 2011.
Pinellan kanta-asiakkaita ovat olleet muiden muassa Elias Lönnrot, Sakari Topelius, J. L. Runeberg, ja J. V. Snellman.
uutiskirje 
