Jatkuvilla hätätiloilla tehdään bisnestä Guatemalassa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Keskiamerikkalainen Guatemala on erittäin altis luonnonkatastrofeille, ja niiden vuoksi julistetaan usein yleinen hätätila. Se takaa yrittäjille muhkeita sopimuksia ilman kilpailutusta.

Guatemalan luonnon ja arkeologisten nähtävyyksien houkuttelemat matkailijat törmäävät usein tietöihin, joissa korjataan maanvyöryjen jälkiä. Sade panee vyöryjä liikkeelle vuorilla, koska metsäpeite on vähentynyt. Metsäkatoa ei ole taltutettu, mutta tiet korjataan yhä uudelleen.

Tienrakennus ja elintarvikkeiden jakelu ovat osa ”suurta katastrofibisnestä”, kansalaisjärjestöaktivisti Guido Calderón sanoo.

Perustuslaki antaa hallitukselle valtuudet sivuuttaa tarjouskilpailutuksen hätätilanteissa, jotta hurrikaanien, maanjäristysten, tulvien, kuivuuden tai nälänhädän uhreille saadaan apua pikimmiten.

Kallista ja kehnoa

Hätätilajulistuksen jälkeen valtio ostaa usein ylihintaisia elintarvikkeita ja lääketarpeita tai rakennuttaa kehnoja siltoja ja teitä liian kalliilla, oppositiota edustava parlamentin varapuhemies Nineth Montenegro moittii.

Helmikuussa presidentiksi noussut oikeistolainen Otto Pérez Molina julisti oitis hätätilan sairaalalaitokseen lisätäkseen terveydenhuollon resursseja.

Kesäkuuhun mennessä terveysministeriö oli käyttänyt liki yhdeksän miljoonaa euroa hankintoihin ilman kilpailutusta, keskustavasemmistolainen Montenegro valittaa.

Hänen mukaansa hallitus osti yksityiseltä lääkevalmistajalta 149 000 rokoteannosta 2,6 miljoonalla eurolla, vaikka ne olisi saanut 68 prosenttia halvemmalla Maailman terveysjärjestön WHO:n alueorganisaatiolta.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kyse oli eri lääkkeestä. Se myönsi kuitenkin hallituksen ostaneen liikaa rokotetta, koska 22 000 annosta ehti vanheta.

Hätätilat ja korruptio

Huomautuksia sai myös Guatemalan edellinen, sosiaalidemokraatti Álvaro Colomin johtama hallitus.

Vuonna 2010 Agatha-myrsky ja Pacayan tulivuori aiheuttivat ruokapulaa maan eteläosissa, ja valtio osti elintarvikkeita yli kuudella miljoonalla eurolla.

Arvostelijoiden mukaan apu ei päätynyt hätää kärsiville, vaan jaettiin valtion sosiaaliohjelmassa, jota syytetään korruptiosta ja suosintajärjestelmästä.

Montenegro laskee, että Colomin hallitus julisti kaudella 2008–2012 hätätilan 11 kertaa ja solmi niiden aikana yli 800 hankintasopimusta kilpailutta. Niiden arvo on yli 520 miljoonaa euroa, ja valtaosa liittyy teiden ja siltojen korjaamiseen.

Colomin varapresidentti Rafael Espada myönsi julkisesti, että valtion hätätilahankinnat voivat tarjota ”mahtavan mahdollisuuden korruptioon”.

Vaalirahat pelissä

Montenegron mukaan sopimukset menevät aina samoille firmoille, vaikka tarkastusvirasto on huomauttanut niitä aiemmin, ”koska ne rahoittavat puolueiden vaalikampanjat”.

Työn jälki ei ole aina priimaa. Viimeksi elokuussa kaksi työntekijää kuoli ja seitsemän loukkaantui romahduksessa siltatyömaalla Beatriz de la Cuevassa. Valtio on maksanut yli seitsemän miljoonaa euroa sillasta, jota rakennetaan Agatha-myrskyn tuhoaman tilalle.

– Infrastruktuuria rakentamaan on pestattu yrityksiä, joilla voi olla tarvittavat taloudelliset resurssit, mutta ei riittävästi teknisiä valmiuksia ja ammattiväkeä, insinööriopiston opettaja Julio Galicia sanoo.

Hänen mukaansa työt tehdään joskus tahallaan huonosti, jotta saadaan uusi sopimus, kun tie tai silta pettää.