Maanantaina julkistettu hallituksen budjettiesitys ei sisällä suurissa linjoissa juuri uutta, sillä pääasiat päätettiin jo hallitusneuvotteluissa ja viime kevään kehysriihessä.
Niinpä elokuun budjettiriihessäkin päähuomio kohdistui vanhuspalvelulain henkilöstömitoitukseen ja huomaamatta jäi esimerkiksi se, että henkilömitoitusasiassa voittajaksi julistettu pääministeripuolue kokoomus joutui antamaan periksi keskeisissä tavoitteissaan korottaa kotitalousvähennystä ja alentaa yritysten veroja nyt sovittua isommin.
Verotusta oikeudenmukaiseen suuntaan
Vasemmistoliitossa on ensi vuoden budjetin suhteen iloittu erityisesti verotuksen muutoksista. Niin suurten palkkatulojen kuin perintöjen ja lahjojen verotusta kiristetään. Samaan aikaan pieni- ja keskituloisten verotusta hiukan lasketaan.
– Kun perus- ja työtulovähennystä nostetaan, se tarkoittaa, että valtio laskee kuntien verotusta, koska nämä korotukset vaikuttavat pääosin kunnallisveroon, vasemmistoliiton hallitusryhmässä talouspolitiikkaa seuraava erityisavustaja Jussi Saramo sanoo.
– Kun näitä korotetaan, kunnallisverotuksesta tulee aiempaa progressiivisempaa. Se laskee kunnallisveron kertymää, mutta koska valtio korvaa erotuksen kunnille, lasku menee valtion piikkiin.
Lisäksi onnistuttiin torjumaan joitakin valtiovarainministeriön leikkausesityksiä.
Yksittäisistä asioista sitä, että työmarkkinatuesta poistuu puolison tulojen vaikutus, kiitetään vasemmistossa ehkä eniten. Pienehkö, mutta positiivinen asia on myös korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korotus.
Myös sitä kehutaan, että vanhuspalvelulakia varten saatiin lisää rahaa budjettiriihessä jopa 700 hoitajan palkkauksen verran. Lisäksi nuorisotakuun toteuttamiseen tuli lisää rahaa.
Vasemmistossa korostetaan vielä EU:n rikkidirektiivin voimaantuloa kompensoivaa rahoitusta rikkipesureihin. Sen arvioidaan olevan ympäristön kannalta hyvä ratkaisu.
Suuryrityksille suitsia
Merkittävä muutos verotuksessa on myös korkomenojen verovähennysoikeuden rajoitus, joka vaikuttaa ylikansallisten suuryritysten verotukseen.
Siinä suitsitaan veronkiertoa ja veroparatiisitaloutta niin, että Suomessa toimiva yritys ei voi käyttää vaikkapa emoyritykselle olevan velkansa korkoja vähennyksinä kuin tiettyyn rahaan asti hyväkseen.
Muutos koskee 280 – 380 suurta, yleensä ylikansallisia yritystä.
Käytännössä tähän asti on voitu tehdä keinotekoista velkaa vaikkapa tuotemerkin käytöstä, jotta vältytään verojen maksamiselta. Uudistuksen vaikutuksen arviodiaan olevan noin 150 miljoonaa euroa vuositasolla.
Yritysverotus aleni Suomessa vuoden vaihteessa, mutta siitä huolimatta pääministeri Jyrki Katainen (kok.) otti viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla puheeksi sen, että Ruotsissa se alenee vielä enemmän.
– Korkomenojen verovähennyksen rajaaminen osaltaan kompensoi yritysverotuksen alenemaa, Saramo arvioi.
– Tässä rokotetaan erityisesti isoja ylikansallisia yrityksiä.
Hän toteaa pääministerin ulostulosta, että kaikkein maiden kokoomuslaiset pyrkivät laskemaan maidensa yhteisöveroja.
– Tässä kilpaillaan kohti pohjaa, Saramo sanoo ja toteaa, että Suomen linja on nyt vastuullinen.
– Olemme kilpailukykyisiä, koska yhteisöverotus ei ole juuri keskimääräistä suurempi, mutta emme ole kiihdyttämässä verokilpailua.
lehti 