AGM-158 JASSM
Pituus: 4,27 m
Siipien kärki-väli: 2,4 m
Paino 1 020 kg
Kantama: yli 370 km
Taistelukärki: 450 kg
Suomi ostaa Yhdysvalloista uusia ilmasta maahan laukaistavia JASSM-rynnäkköohjuksia. Ne ovat pitkälle kantavia strategisia risteilyohjuksia.
Sotilasstrategian ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija tohtori Pekka Visuri ihmettelee päätöstä:
– Tietämättä kaikkia asiaan liittyviä salaisia yksityiskohtia on sanottava, että julkisuuteen saatetut perustelut eivät ole kovin vakuuttavia siltä osin, että kannattaisi hankkia kauaskantoisia risteilyohjusluokkaan kuuluvia ohjuksia Suomen ilmavoimille.
– On täysin absurdi ajatus, että Suomessa ryhdyttäisiin rakentamaan jotakin mittavaa ohjusjärjestelmää, jolla olisi pelotetta Venäjää vastaan. Sehän on aivan uutta ajattelua, joka ei ole millään tavalla järkevästi perusteltu, koska Venäjältä kyllä löytyy vastatoimenpiteitä kymmenkertaisesti, jos tällainen uhka alkaisi kehittyä.
Loikka aluepuolustuksesta
strategiseen varusteluun
Visuri sanoo, että strategisten ohjusten hankinta on suuri loikka kokonaan uudelle varustautumisen alueelle. Tähän asti Suomi on uudistanut aluepuolustukseen soveltuvaa aseistusta, mutta nyt ollaan hankkimassa pitkälle vihollisen alueelle ulottuvia risteilyohjuksia.
Visuri haluaa tehdä jyrkän eron aluepuolustukseen sopivan ja strategisen aseistuksen välille. Alueellisen puolustuksen aseet on Visurin mukaan tarkoitettu joukkojen taistelutoiminnan välittömään tukemiseen.
– Normaaliin oman alueen puolustuksen tavanomaiseen aseistukseen kyllä kuuluu lentokoneista ohjattavat pommit. Niihin kuuluvat nykytekniikalla lyhyen kantaman ohjusjärjestelmätkin. Tämä JASSM-järjestelmä on luonteeltaan aivan eri luokkaa oleva strategiseksi ohjusjärjestelmäksi luokiteltava ase.
– Ymmärrän lyhyen kantaman ohjusten hankinnan järkevyyden. Ne ovat niin sanottuja taktisia järjestelmiä. Mutta näihin kauaskantoisiin ohjuksiin sisältyy selviä ulkopoliittisia riskejä.
Sidokset Yhdysvaltoihin
kasvavat ohjusten myötä
– Kyseessä on kallis hankinta, joka sitoo selkeästi Suomea Yhdysvaltain järjestelmiin.
Visuri ei halua lähteä arvioimaan yksityiskohtia Yhdysvaltoihin sitoutumisesta, mutta hän vetoaa asiassa yksimielisiin ulkomaisiin asiantuntijoihin.
– Sitoutumista tapahtuu sen takia, että nämä kauaskantoiset ohjusjärjestelmät ovat teknisesti äärettömän vaativia. Ne ovat jopa suurvalloille vaikeita käyttää. Ne vaativat jatkuvaa tarkkailua ja valmiutta päivityksiin. Maalinmääritys on lähinnä vain suurvaltajärjestelmillä mahdollista.
Risteilyohjusten teknisiin käyttöedellytyksiin kuuluu yleensä satelliittipaikannusjärjestelmiin liittyvä korkealuokkainen integroitu navigointitekniikka. Tällaista teknistä kyvykkyyttä on yleensä vain suurvalloilla.
Visuri varoo sanomasta, että hankittavan ohjusjärjestelmän käyttö edellyttää välitöntä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Silti hän antaa ymmärtää, että myös tekniset sidokset kasvavat.
– Ulkomaiset asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tällaiset järjestelmät sitovat pienemmän osapuolen väistämättä suurvallan järjestelmiin. Mutta en halua lähteä tätä tämän tarkemmin arvioimaan, mutta tämä on yleinen näkemys.
Strategisella aseistuksella
on poliittisia seurauksia
Strategisella varustautumisella on väistämättä poliittisia seurauksia. Tekninen loikka taktisesta strategiseen aseistukseen panee kysymään, mikä on hyöty.
Visuri ihmettelee strategisten ohjusten käyttötarkoitusta:
– On otettava huomioon, että jos Suomi lähtisi kilpavarustelemaan suurvaltaa vastaan – eli käytännössä Venäjää vastaan – niin sieltä kyllä löytyy aseistusta ihan riittävästi tämän uhan torjumiseksi.
– Kannattaisi siis pysytellä tiukasti alueellisen puolustuksen perusajatuksessa, että puolustetaan Suomen omaa aluetta ja sellaisilla asejärjestelmillä, joita ei naapurimaa koe uhkaaviksi.
Visuri ei lähde erittelemään minkälaiseksi uhkaksi Venäjä Suomen tilaamat 60–70 risteilyohjusta muodostavat. Periaatteellisella tasolla uhkan kokemisen riski kuitenkin hänen mukaansa on.
– Tarkennan vielä, että kuvitelma, että muutamalla kymmenellä ohjuksella muodostettaisiin joku merkittävä pelote suurvaltaa vastaan, on absurdi. Verrattuna niihin riskeihin, joita siihen liittyy, niin hyöty on epäilyttävä.
AGM-158 JASSM
Pituus: 4,27 m
Siipien kärki-väli: 2,4 m
Paino 1 020 kg
Kantama: yli 370 km
Taistelukärki: 450 kg