Mistä puhutaan, kun puhutaan syrjäytymisen ehkäisystä? Presidentti Sauli Niinistön työryhmän pari viikkoa sitten verkkosivustolla ja ohjelehtisellä avaama keskustelu jatkuu kansalaisaktivistien julkistamalla Epätavallisia.fi-verkkosivustolla.
Epätavallisia pyrkii jatkamaan presidentin Ihan tavallisten asioiden avaamaa keskustelua.
Niinistön työryhmä määritteli syrjäytyneiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret – noin 50 000 – mutta ei suunnannut ohjeitaan heille tai heidän lähipiirilleen, vaan niille, jotka ovat lähellä tähän joukkoon putoamisvaarassa olevia.
– Meidän kiinnostuksemme kohdistuu niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa, Epätavallisia-kampanjan alullepanija Noora Jokinen sanoi.
Hän korosti, että Niinistön työryhmä tarjoaa paljon arvokasta.
– Kahden pienen lapsen äitinä tunnistan tarpeen muistutukselle, että riittävän pitkät yöunet ovat koko perheelle tärkeä juttu, hän totesi.
– Mutta nämä eivät ole niitä asioita, jotka tehokkaimmin osuvat syrjäytymisriskissä eläviin. Siksi ryhdyimme tähän hommaan.
Ei mitään mystiikkaa
Myös yhtä syrjäytymisen riskiryhmää edustava Olli Orimaa painotti tiistain tilaisuudessa yleisön joukosta, että aina välittäminen ei riitä. Hän on mielenterveyskuntoutuja ja hänelle Niinistön ryhmän vinkit eivät antaneet mitään.
Orimaa muistutti, että esimerkiksi mielen sairauksissa ei ole mitään mystiikkaa.
– Kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin kliininen sairaus. Suurin osa mielenterveysongelmista johtuu ihan aivojen aineenvaihdunnasta. Ne eivät ole ympäristön aiheuttamia, hän sanoi.
– Ne eivät johdu esimerkiksi siitä, että äiti olisi kohdellut huonosti tai hyljännyt vauvana.
Hän totesi, että mielenterveyskuntoutujat jäävät usein syrjään siksi, että eivät ole äänekkäitä. Hän uskoo, että heidät pystyttäisiin löytämään.
– Mutta meillä ei puhuta mielenterveysongelmista. Ne ovat tabu.
Rahaa ja rakenteita
Orimaa arvosteli niin mielenterveyshoidon rakenteita kuin resursseja.
– Hoitoon on älyttömän vaikea päästä ja jos pääsee, se on lääkkeiden jakoa ja kivaa juttelua. Jos haluaa terapiaa, se on haettava yksityiseltä puolelta Kelan kautta. Tämä on ainoa sairausryhmä, jossa hoito pitää hakea yksityisestä terveydenhuollosta.
Orimaa masentui lukion jälkeen.
– Monella masentuneella keskittymisvaikeuksia, mikä vaikeuttaa opiskelua.
Orimaallakin opinnot jäivät ja nyt 35-vuotiaana hän on valmistunut kaksivuotisesta ammattikoulusta kolmessa vuodessa.
Koska kyseessä on tabu, voi olla, että vanhemmat häpeävät lapsensa mielenterveysongelmaa.
– Vanhemmat toivovat, että se on ohimenevä ja lapsi napsahtaa takaisin normaaliksi, hän kuvaa.
– Se voi olla vaarallista, koska silloin ei ehkä haeta ammattiapua.
Orimaa korostaa, että tilanteen korjaamiseen tarvitaan rahaa.
– Mielenterveystoimissa ei yksinkertaisesti ole riittävästi resursseja. Resursseja on myös helppo vähentää, koska kukaan ei nosta siitä meteliä.
Välittäminen ei riitä
Epätavallisia-kampanja ei ole Niinistön työryhmän Ihan tavallisia asioita -sivuston vastakampanja.
– Tämä ei ole vastakampanja eikä missään tapauksessa irvailua, sarkasmia tai ironiaa, Noora Jokinen sanoi.
– Tässä on aito halu ratkaista ongelmia.
Sivustolla on 12 aihepiiriä, joiden alle on koottu korjausehdotuksia pienistä asioista, kuten koulupudokkaiden puhelinpalvelun aukioloajoista, suuriin, kuten vähimmäisturvaan.
Kaikkiin toivotaan ajatuksia kansalaisilta, vaikka osa aihepiireistä on vielä julkaisematta. Kahden viikon rykäisyssä kaikkea ei saatu valmiiksi.
Jokinen korosti sitä, että syrjäytetyt nuoret eivät ole sattumanvaraisesti päätyneet olemaan syrjäytyneitä.
– Usein heidän perheisiinsä on kasautunut monenlaisia ongelmia.
Hän totesi, että kampanjassa monella onkin ammatillista tuntumaa siihen, mitä tarkoittaa, jos vanhemmat eivät jaksa huolehtia lapsestaan.
– Lähipiirin välittäminen ei ole ainoa keino, jolla tilannetta voidaan purkaa. Pitää uskaltaa ja voida puhua myös resursseista ja rakenteista ja samalla välittämisestä. Nämä eivät sulje toisiaan pois.
Resurssien lisäämisen ja rakenteiden muuttamisen lisäksi tilaisuus tarjosi kaksi konkreettista lääkettä syrjäytymiseen: harrastuksia kaikille lapsille ja nuorille ja ammattinsa puolesta ongelmiin perehtynyttä kanssakulkijaa vaikeisiin tilanteisiin.