Lannistumaton Luke (1967) on erilainen vankiladraama ja sellaisena katsomisen arvoinen tuttavuus. Leffa tuntuu vain parantuneen vuosikymmenten varrella.
Nelikymppinen Paul Newman näyttelee ihmeen aidosti nuorta kapinallista nimihenkilöä. Tämä hölmöilee kännissä niin, että edessä on passitus kahdeksi vuodeksi työleirille. Raadanta siellä on raskasta.
Vankiporukka koostuu kiltin näköisistä ja oloisista nuorehkoista miehistä – ärjyt muskelit, tatuoinnit, keskinäiset kahnaukset ja rivot puheet loistavat poissaolollaan. Tapahtumissa ja itse tarinassa kurkotetaan tärkeiltä osin realismin tuolle puolen.
Luken hahmon ja toimien kautta tarina saa mallikkaan vertauskuvalliset raamit. Stuart Rosenbergin ohjaama leffa on näppärä allegoria ihmisen osasta vähemmän onnekkaiden tähtien alla. Leffa osoittaa muistettavasti, miten kahleissa voi olla eri tavoin, eikä vain fyysisellä tasolla.
Elokuvaan on saatu tiivistettyä nautittavasti vivahteikasta myyttistä hohtoa (pakoyritykset, Koppi, Peililasipomo ym.). Autonpesujakso voi nykypäivän näkökulmasta tuntua auttamattoman seksistiseltä, mutta ei näissä kehissä: jakso tavoittaa täysillä kahlittujen miesten naisen kaipuun.
Lopetus on erinomainen. Kerronta on leikattu iskeväksi, komeasta kuvauksesta vastaa Conrad Hall.
Lannistumaton Luke. Yle Teema perjantaina klo 21.45
uutiskirje 
