Guatemalassa tehtiin viime perjantaina historiaa, kun entinen diktaattori Efraín Ríos Montt, 86, tuomittiin 80 vuodeksi vankeuteen kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Ensimmäistä kertaa entinen valtionpäämies sai kansanmurhatuomion oman kotimaansa oikeusistuimessa.
Tuomio liittyy sisällissotaan, jossa vuosina 1960–1996 arvioidaan kuolleen 200 000 ihmistä. Lisäksi 45 000 ihmistä katosi.
Sodassa olivat vastakkain vasemmistosissit ja Yhdysvaltain tukema Guatemalan armeija. Vuoden 1999 totuuskomission mukaan 93 prosenttia uhreista oli armeijan surmaamia. Armeija terrorisoi erityisesti alkuperäisväestöön kuuluvia talonpoikia, joita se epäili sissien avustamisesta.
Sisällissodassa tapettiin 200 000 ihmistä.
Ríos Montt kaappasi vallan maaliskuussa 1982 ja hallitsi diktaattorin ottein puolitoista vuotta. Tuolloin elettiin yhtä kiivaimmista vaiheista likaisessa sodassa.
Ríos Montt sai tuomionsa 1 771:n ixil-mayoihin kuuluneen intiaanin surmasta Quichen maakunnassa sekä pyrkimyksestä ixilien kulttuurin hävittämiseen. Ixilit ovat yksi Guatemalan maya-kansoista, jotka yhdessä muodostavat 40 prosenttia väestöstä.
Oikeus katsoi Ríos Monttin olleen tietoinen ja vastuussa ”äärimmäisestä terrorista”, jossa ixilien tuhoamiseen käytettiin joukkomurhia, ilmapommituksia, nälkiinnyttämistä, raiskauksia ja pakkosiirtoja.
Tuomari Jazmin Barriosin mukaan ”vauvojen ja raskaana olleiden naisten murhaamisella tuhottiin ixilejä ja seksuaalinen väkivalta oli väline ixilien sosiaalisen rakenteen hajottamiseksi”.
Huhtikuun 1982 ja heinäkuun 1983 välisenä aikana tapettiin 5,5 prosenttia ixileistä.
Oikeutta painostettiin
Vaikka Ríos Montt lähes varmasti valittaa tuomiosta, pidetään tärkeänä jo sitä, että oikeudenkäynti pystyttiin viemään loppuun. Vanha valtaeliitti on edelleen vahvoissa asemissa Guatemalan yhteiskunnassa. Oikeus joutuikin monenlaisen painostuksen kohteeksi ja todistajia uhkailtiin.
Sisällissodan päättyessä 1996 säädettiin yleinen armahduslaki. Kansainvälinen käytäntö on kuitenkin kehittynyt siihen suuntaan, ettei kansanmurhaa voi pyyhkiä pois armahduslaeilla.
Ríos Montt oli kansanedustaja tammikuuhun 2012 saakka ja nautti parlamentaarista koskemattomuutta. Syyte häntä vastaan nostettiin heti tämän jälkeen.
Puolustuksen päätaktiikkana oli kiistää oikeudenkäynnin laillisuus. Lisäksi Ríos Montt väitti, ettei komentoketju ulottunut häneen, vaan sotilaiden toiminta oli kenttäkomentajien vastuulla.
Tuomari Barriosin loppusanat olivat: ”Jotta Guatemalassa olisi rauha, on oikeuden toteuduttava”. Hän kehotti käynnistämään tutkinnan kaikkia kansanmurhaan syyllistyneitä vastaan.
Entä nykyinen presidentti?
Yksi tutkinnan kohteista voisi olla Guatemalan nykyinen presidentti Otto Pérez Molina, joka vuonna 1982 oli majurin arvoisena kenttäkomentajana maya-alueella.
Suomalainen dokumentaristi Mikael Wahlforss kuvasi syyskuussa 1982 Pérez Molinaa keskellä sotilaitaan, jotka potkivat ruumiita. Yksi sotilaista sanoo filmillä, että uhrit tuotiin Pérez Molinalle kuulusteltaviksi, mutta ”heiltä ei saatu tietoja”.
Pérez Molina on kiistänyt itse osallistuneensa hirmutekoihin. Yleisellä tasolla hän sanoo sellaisia tapahtuneen, mutta määritelmää kansanmurhasta hän ei hyväksy.
Ríos Montt vietiin vankilaan heti tuomion lukemisen jälkeen. Maanantaina hänet siirrettiin sotilassairaalaan. Hänen olisi tuolloin pitänyt osallistua oikeuden istuntoon, jossa ryhdyttiin käsittelemään uhreille maksettavia korvauksia.
Oikeus määräsi perjantaina presidentin, puolustusministerin, parlamentin puhemiehet ja ylimpien oikeusistuinten johtajat esittämään anteeksipyynnön sekä kansallisella tasolla että paikan päällä intiaaniyhteisöissä.
uutiskirje 
