Etujärjestöjen harjoittamasta lobbauksesta on viime aikoina keskusteltu julkisuudessa runsaasti. Helsingin Sanomien selvitysten mukaan elinkeinoelämän edustajien näkemykset ovat yliedustettuina sekä eduskunnassa että ministeriöissä. Eniten lakien valmistelua koskien ministeriöissä on kuultu Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK). Sen vaikutus on ollut erityisen suuri työ- ja elinkeinoministeriössä.
EK:n harjoittama lobbaus on yhteiskunnallisesti ongelmallista, koska sen näkemykset saattavat saada kohtuuttomaan suuren painoarvon. Tällöin esimerkiksi työelämää koskevia asioita voidaan päättää elinkeinoelämän edut huomioiden, mutta työntekijöiden tarpeet sivuuttaen. Käytännössä tämä on vakava uhka demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteille, sillä pienen ryhmän etu voi ajaa yleisen edun edelle.
Vuokratyö on hyvä esimerkki. EK:n alaisen työvoiman vuokrausyrityksiä edustavan Henkilöstöpalveluyritysten liiton näkemyksiä kuunnellaan työ- ja elinkeinoministeriössä tarkasti. Ongelmana on, että vuokrausyritysten antama kuva vuokratyöstä on usein epäluotettava.
Pienen ryhmän etu voi ajaa yleisen edun edelle.
Tämä ilmenee muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta tuoreesta selvityksestä, jossa näkemyksiä vuokratyöntekijöiden asemasta on kysytty sekä vuokrausyritysten edustajilta että vuokratyöntekijöiltä itseltään. Tulosten mukaan vuokrausyritysten edustajista 90 prosenttia on sitä mieltä, että vuokratyöntekijät ovat vähintään yhtä hyvässä asemassa kuin käyttäjäyrityksen työntekijät. Vuokratyöntekijöistä vain noin joka kolmas on vastannut olevansa vähintään yhtä hyvässä asemassa.
Työlainsäädännön mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa kohdella keskeisten työolojen ja -ehtojen osalta huonommin kuin muita työntekijöitä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vuokratyöntekijät saavat esimerkiksi muita vähemmän palkkaa, ovat muita epävarmemmassa asemassa ja pääsevät muita harvemmin työnantajan järjestämään koulutukseen.
Työvoiman vuokraustoiminta on isoa bisnestä ja vuokrausyritysten etujen mukaista on pyrkiä antamaan vuokratyöstä mahdollisimman myönteinen kuva. Mikäli työ- ja elinkeinoministeriössä luotetaan vuokrausyritysten näkemyksiin, uhkana on, että päätökset pohjautuvat todenmukaisen kuvan sijaan yritysten markkinointipuheelle.
Käytännössä tämä taas merkitsee sitä, että vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen tähtäävät toimet voidaan jättää tekemättä, koska niille ei muka ole perusteita.
uutiskirje 
