Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan kesäkuun lopussa oli 302 700 työnhakijaa, mikä on 42 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toukokuusta työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 32 700:lla.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 217 000, mikä on vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli kesäkuussa 7,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.
Kumpaan tilastoon sitten pitäisi uskoa, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Syvänen?
– Jos meiltä kysytään, niin meidän lukuja. Tämä siksi, koska tilanne on kehittynyt samaan suuntaan viimeiset 15 kuukautta, kuten kaikki muut talouden mittarit osoittavat.
– Tilastokeskuksen työttömyyden väheneminen mahtuu heidän virhemarginaaliinsa, joka on plus miinus 18 000 eli siinäkin saattaa olla 12 000 kasvua. Lisäksi tilastokeskuksella oli kymmeniä henkilöitä, jotka olivat siirtyneet työvoiman ulkopuolelle eli eivät olleet hakeneet aktiivisesti töitä viimeisen neljän viikon aikana.
– He ovat voineet jopa päätellä työmarkkinatilanteesta, että ei kannata hakea töitä. Tämä sitten heijastuu ikään kuin positiivisena työvoiman vähenemisenä, sanoo Syvänen.
Hän muistuttaa, että teollisuustuotannon ja kokonaistuotannon pitäisi kasvaa ainakin puoli vuotta ennen kuin se näkyy työvoimatilastoissa. Tällaista kehitystä ei ole nähtävissä.
Eri luvut EU:n takia
Mitä virkaa on sitten tehdä kaksia ja näin reippaasti eroavia tilastoja. Syväsen mukaan molemmilla on oma käyttötarkoituksensa.
– Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tehdään kansainvälisillä määritelmillä, joten tilannetta voidaan vertailla EU-maiden kesken. Meidän tilastomme perustuu te-toimiston asiakasrekisteritietoihin.
– Molemmilla on käyttötarkoituksena. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on ainoa mistä voidaan seurata työllisyyttä, koska kaikki työlliset eivät ole velvoitettuja ilmoittautumaan yhtään mihinkään. Toisaalta meillä on avoimista työpaikoista ja te-hallinnon palveluista tietoja, joita ei ole Tilastokeskuksella.
Kun EU-tasolla puhutaan Suomen työttömyydestä, niin se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin, joista kausivaihtelut putsattu. Muualla Euroopassa tilastot lasketaan Tilastokeskuksen tapaan. Tämä voi Syväsen mukaan tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa tilanne on vielä huonompi kuin EU:n viralliset luvut näyttävät.
lehti 